Suomen talous saa vihdoin vauhtia – työllisyys ratkaisee nousukulman asteen
Suomen talous on hyvässä kasvussa, joka saa lisävauhtia monen eri kasvutekijän yhteisvaikutuksesta. Korkeana pysyttelevä työttömyys jarruttaa vielä menoa, mutta kun työmarkkinat piristyvät, edellytyksiä on rivakkaan kasvuun. Kuntatalouteen suhdanteiden vahvistuminen välittyy vaiheittain.
Toiveet Suomen talouskasvun nopeasta kiihtymisestä hieman latistuivat, kun vuoden toisen neljänneksen bkt-kasvu tarkentui ennakkotietojen 0,9 prosentista 0,4 prosenttiin. Alkuvuoden bkt-arvioiden heilunnasta huolimatta talouden perustrendissä ei ole tapahtunut oleellista muutosta, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Suhdanteiden elpyminen etenee viennin vedolla ja myös yksityiset investoinnit ovat pääsemässä hyvään vauhtiin. Talousluottamuksen vahvistuminen ja yritysten kasvavat tilauskertymät ennakoivat myönteisen suhdannekehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Lähi-idän kriisi on horjuttanut Suomen talouden elpymistä pelättyä vähemmän, mutta inflaation kiihtyminen ja lainakorkojen nousu on hyydyttänyt yksityistä kulutusta. Kotimaisessa kulutuksessa seuraava ripeämpi kasvuvaihde kaipaa tuekseen työllisyyden paranemista.
– Ennen pitkää työmarkkinoiden umpisolmu aukeaa, mutta se vie nyt normaalia enemmän aikaa. Teollisessa tuotannossa on pitkän taantuman jäljiltä runsaasti vapaata kapasiteettia, mikä hidastaa rekrytointien käynnistymistä. Yrityksissä on myös epävarmuutta, miten tekoäly muokkaa tulevaisuudessa eri tehtäväkokonaisuuksia ja miten nämä muutokset kannattaisi huomioida rekrytoinneissa jo nyt, Timo Vesala sanoo.
Työmarkkinoilla on positiivisiakin signaaleja. Avoimien työpaikkojen määrä kääntyi vuoden toisella neljänneksellä lievään kasvuun ensi kertaa sitten kevään 2022. Nykytilanteessa Kuntarahoitus nostaa silti kuluvan vuoden keskimääräisen työttömyysasteen ennustetta 10,4 prosenttiin, vaikka odottaa työllisyyden alkavan elpyä jo loppuvuoden 2026 aikana.
Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden bkt-kasvuennustetta 1,8 prosenttiin alkuvuoden ennakoitua vahvemman talouskehityksen takia. Ensi vuonna kasvu voimistuu kahteen prosenttiin ja voi olla huomattavasti ripeämpääkin, jos työllisyydessä tapahtuu odotettua voimakkaampi käänne parempaan.
Geopoliittiset riskit eivät kuitenkaan ole poistumassa kuvasta ja voivat jatkossakin tuottaa taloudelle ikäviä yllätyksiä.
Vahvistuva suhdanne siirtyy kuntatalouteen viiveellä
Kuntatalouteen suhdanteiden vahvistuminen välittyy vaiheittain. Merkittävin hidaste myös kuntatalouden käänteelle on korkea työttömyys.
– Pelkästään kuntien työttömyystukimenot olivat alkuvuonna yli 20 prosenttia viime vuotta suurempia. Lisäksi työllisyyden hidas elpyminen heikentää kuntien tuloverokertymien näkymiä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntien talouden vahvistumista hidastaa myös asuntokysynnän ja -rakentamisen heikko tola. Asuntotonttien kaupassa ei ole vielä näköpiirissä merkittävää piristymistä ja asuntojen uudistuotannon vähäisyys leikkaa kiinteistöverotuloja.
Rohkaisevia merkkejä silti jo on. Alkuvuonna kuntien verotuloja, valtionosuuksia ja rahoitustuottoja kertyi hiukan Kuntarahoituksen odotuksia enemmän.
– Ensimmäisenä elpyminen vaikuttaa kuntien yhteisöveroihin, kun yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvavat. Tämä käänne on jo näkyvissä, Kallio sanoo.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Markkinakatsauksissa sekä Huomisen talous -blogissa pureudumme maailman ja Suomen talouden päivän polttavimpiin puheenaiheisiin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla.