Hormuzin umpisolmu pitää talousnäkymät sumuisina
Lähi-idän konfliktin ja Hormuzinsalmen sulun talousvaikutusten laajuutta ja kestoa on toistaiseksi vaikea arvioida.
Lähi-idän tilanne on edelleen hyvin epäselvä, vaikka Yhdysvallat ja Iran ovat sopineet kuukauden mittaisesta neuvottelutauosta ja Yhdysvaltain hallinto on ilmoittanut aktiivisten sotatoimien päättymisestä. Osapuolten julkilausutut kannat ovat yhä kaukana toisistaan eikä Hormuzinsalmen avautumisesta ole toistaiseksi merkkejä.
Osakemarkkinoille tuntuu tällä hetkellä riittävän, ettei kriisi enää syvene ja että presidentti Trumpilla on ilmiselvä tahto päästä tukalasta tilanteesta ulos.
– Reaalitaloudelle Hormuzinsalmen sulku on kuitenkin merkittävä shokki, jossa on kyse paljon muustakin kuin energian saatavuusongelmista. Erilaisten vaikutusviiveiden sekä arvoketjujen keskinäisriippuvuuksien vuoksi talouden kokemien häiriöiden mittaluokkaa ja kestoa on edelleen vaikea arvioida, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Etulinjan kärsijöitä ovat Persianlahden maiden ohella monet Aasian taloudet, joiden öljyn ja kaasun tuonnista merkittävä osa kulkee Hormuzinsalmen kautta. Euroopassa muun muassa Italia, Saksa, Puola sekä useat pienemmät keskisen ja itäisen Euroopan maat ovat edelleen riippuvaisia fossiilienergiasta. Tarjonnan niukkenemisesta johtuva öljyn ja kaasun hintojennousu iskee myös niihin.
– Lähi-idän konflikti on keskuspankkien kannalta hankala ja varmasti turhauttavakin. Monilla talousalueilla elpyminen oli vasta käynnistymässä ja inflaatio saatu edellisten shokkien jäljiltä hallintaan, kun Hormuzinsalmen kriisi vyöryttää jo uusia kustannuspaineita, Vesala arvioi.
Euroopassakaan ei kotimaisten kysyntätekijöiden puolesta olisi Vesalan mielestä perusteita vielä kiristää rahapolitiikkaa.
– Euroopan keskuspankki joutuu kuitenkin puntaroimaan ulkoisen tarjontashokin vaikutuksia inflaatiodynamiikkaan. Energian nopea kallistuminen saattaa aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia muillekin sektoreille ja nostaa inflaation pidempikestoisesti EKP:n tavoitteen yläpuolelle.
Markkinat odottavat EKP:ltä tasapainoilevaa rahapolitiikkaa, jossa muutamalla maltillisella koronnostolla pyritään pitämään pitkän aikavälin inflaatio-odotukset aisoissa, mutta samalla vältetään aiheuttamasta talouskasvulle liian suurta vahinkoa. Pidemmän aikavälin korko-odotukset ovat toistaiseksi muuttuneet varsin vähän. Vuosikymmenen lopulla lyhyiden korkojen arvioidaan edelleen liikkuvan 2,5–3,0 prosentin haarukassa.
Suomen nousukäännettä ei ole vielä peruttu
Suomen alkuvuoden bkt-luvut olivat pitkästä aikaa todella myönteinen yllätys. Alustavien arvioiden mukaan Suomen bkt-lisäys (0,9 %) vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli jopa euroalueen kärkitasoa. Positiivinen kasvuyllätys tukee käsitystä, että Suomen taloudessa on tapahtunut aito suhdannekäänne.
– Ennakolliset bkt-luvut ovat kuitenkin usein aika epätarkkoja eikä niiden perusteella kannata tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä käänteen voimakkuudesta. Vasta toukokuun lopussa julkaistava neljännesvuositilinpito antaa paremmin osviittaa, onko kyseessä yksittäisistä tekijöistä johtuva tekninen kasvupiikki vai laaja-alaisempi kasvun vahvistuminen.
Alkuvuoden luvuissa eivät myöskään vielä juuri näy Lähi-idän kriisin talousvaikutukset.
– Hormuzinsalmen sulku on lisännyt kustannuspaineita ja nostanut korkoja, mikä heikentää kotitalouksien kulutus- ja investointimahdollisuuksia. Kauan odotettu asuntomarkkinoiden toipuminen jälleen lykkääntyy. Negatiivisia vaikutuksia voi koitua myös keskeisten vientimarkkinoiden, kuten Saksan, heikkenemisen kautta, Vesala sanoo.
Vaikka Suomen talouden elpyminen ottaa Iranin sodan vuoksi takapakkia, kasvu tuskin kokonaan tyrehtyy.
– Korkea energiaomavaraisuus, joka nojaa puhtaaseen kotimaiseen energiantuotantoon, antaa Suomelle tuulensuojaa globaalia energiakriisiä vastaan. Yritysten suhdanneodotukset ovat yllättävänkin myönteiset ja teollinen aktiviteetti on vahvistumassa. Myös puolustukseen liittyvät julkiset investoinnit kasvavat tänä vuonna voimakkaasti, mikä sekin tukee bkt-kasvua.
Katso tallenne puolivuosijulkaisusta
Sinua voisi kiinnostaa myös
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteissa sekä Huomisen talous -blogissa pureudumme maailman, Suomen ja kuntien talouden keskeisimpiin kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla.