Kaikki ajankohtaiset

Kuntien asiakastarinat

|

Raitioliikenne käynnistyy Kruunusilloilla: hanke sujuvoittaa helsinkiläisten arkea pitkälle tulevaisuuteen

Kruunuvuorensilta rakenteilla syksyllä 2025. Kuvaaja: Jarno Haanpuro.

Marraskuun 7. päivänä Helsingin Kruunusillat pääsevät viimein täyteen käyttöönsä, kun raitiovaunuyhteys siltojen yli käynnistyy. Suomen historian suurin siltahanke on myös suuri askel Helsingin kaupunkikehitykselle ja yhdistää useita kaupunginosia entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi.

– Historiallinen!

– Aivan mahtava.

– Upea!

– Onhan nämä aivan viimeisen päälle. Tyylikästä ja näppärää!

Muun muassa tällaisin sanoin helsinkiläiset kuvailivat tuntojaan Kruunusilloista Kuntarahoituksen katugallupissa lokakuun lopulla. Eikä ihme, onhan kyseessä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri – ja näyttävä – infrahanke. Kruunusillat yhdistävät meren erottamaa itäistä Helsinkiä keskustaan: siltojen myötä Laajasalo, Korkeasaari, Nihti ja Merihaka muodostavat aiempaa yhtenäisemmän kokonaisuuden ja saavat nopeamman reitin ydinkeskustan tuntumaan Hakaniemeen.

Hankkeen suurin ponnistus on Suomen pisin silta ja maamerkki jo itsessään: noin 1 200 metrin mittainen Kruunuvuorensilta. Kun sillan keskellä seisoo, avautuvat Helsingin maisemat ja kaupungin eteläranta poikkeuksellisella tavalla. Etelässä siintävät Itämeri ja Suomenlinna, lännessä Katajanokka ja eteläinen kantakaupunki. Idässä katseen kohtaa Laajasalo, pohjoisessa Kulosaaren rannat ja Mustikkamaan vehreä luonto.

Näyttävä maisemareitti on hieno lisä, mutta Kruunusiltojen ytimessä on ennen kaikkea kaupunkikehitys, Helsingin kaupungin projektinjohtaja Kati Enlund muistuttaa.

– Kruunusillat tuovat Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan lähemmäs kantakaupunkia, nopeuttavat joukkoliikennematkoja keskustaan ja avaavat uuden reitin Herttoniemen ja metron kautta kulkevien yhteyksien rinnalle. Uuden yhteyden vaikutukset näkyvät vähitellen, kun alueet tulevat lähemmäksi toisiaan ja ovat helpommin saavutettavissa.

Ratikka ja Kruunuvuorenranta kasvavat käsi kädessä

Kruunusiltojen vaikuttavuuden ytimessä tulee olemaan Laajasalon ja Hakaniemen välillä kulkeva raitiotie, jolla ratikat 11 ja 12 aloittavat marraskuussa liikennöintinsä. Reitin varrelle odotetaan vuonna 2030 noin 23 000 matkaa arkivuorokaudessa. Vuoteen 2050 mennessä tämän odotetaan nousevan 27 000 matkaan.

Kruunusiltojen itäpää seisoo tukevasti Laajasalon länsireunaa hallitsevassa Kruunuvuorenrannassa, jossa asuu tällä hetkellä noin 6 700 helsinkiläistä. Alueelle rakennetaan uusia asuntoja, joiden valmistuessa asukasluvun odotetaan kohoavan noin 13 500:aan. Yhtälö on selkeä: kasvava Kruunuvuorenranta tarvitsee lisää liikenneyhteyksiä, ja samalla uudet yhteydet myös mahdollistavat kasvun.

Raitiovaunun koeajo Kruunuvuorensillalla. Kuvaaja: Tehanu Tähdenlumo.

Kruunusiltojen raitiotieinfraa on rahoitettu Kuntarahoituksen pitkäaikaisella talousarviolainalla ja vihreän rahoituksen edullisemmin ehdoin. Asiakasvastaava Heidi Havukaiselle Kruunusillat on hieno esimerkki siitä, mitä vihreällä rahoituksella voidaan saavuttaa: pitkäkestoista ja vähäpäästöistä infraa.

– Tämä on pitkäaikainen investointi Helsingin toimivuuteen, jonka uskon elävöittävän siltojen yhdistämiä alueita monin tavoin. Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhalle sujuva yhteys on varmasti lottovoitto, sillä se mahdollistaa lisää kävijöitä.

Siltahanke on valmis, mutta kaupunkikehitys vasta alkaa

Kruunuvuorensilta avautui huhtikuussa jalankululle ja pyöräilylle. Vastaanotto on ollut innokas: ensimmäisten neljän kuukauden aikana sillan yli tehtiin puoli miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa. Myös ratikkakyytiä odotellaan jo uteliaina.

– Päästään lapsen kanssa Korkeasaareen helposti: vuosikortinkin ostin, kun sinne pääsee nyt hyvin, Merihaassa asuva Vadim kiitteli uusia yhteyksiä. – Varmasti käytän siltoja enemmän, kun ratikat tulevat.

– Tosi hyvä, Tapaninvainiossa asuva Iiris tiivisti tunnelmansa Kruunusilloista. Hänelle Finkensilta on ehtinyt tulla jo hyvinkin tutuksi arjessa ja helpottanut arkipäiviä. – Olen itse nyt tekemässä työharjoittelua ja on ihan super, kun pääsen ratikalla Nihtiin ja siitä suoraan Finkensiltaa Korkeasaareen.

Myös munkkivuorelainen Panu on töissä Korkeasaaressa: – Pyörämatkat ovat sujuvampia ja pystyn valitsemaan useampia reittejä, varsinkin Hakaniemeen. Kun ratikka aloittaa liikennöinnin, voisin harkita tulevani sillä töihin: olen pitkälti tullut autolla tai pyörällä, mutta nyt voisi saapua julkisillakin.

Enlundin päällimmäiset tunteet ovat nyt ylpeys ja helpotus. Pitkä rakennushanke päättyy, mutta Kruunuvuorenrannan aluerakentamisessa alkaa samalla uusi vaihe.

– Hankkeen lopullinen onnistuminen nähdään siinä, miten yhteys palvelee ihmisten arkea ja miten se vaikuttaa Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja koko itäisen kantakaupungin kehitykseen tulevina vuosikymmeninä.

Kruunusillat yhdistävät Laajasalon itäiseen kantakaupunkiin ja tiivistävät matka-aikaa merkittävästi. Kuva: Kruunusillat-hankkeen aineistopankki.

Suomen suurin siltahanke

Kruunusillat yhdistävät kasvavan Laajasalon ja Helsingin itäisen kantakaupungin, parantaen alueen sujuvaa yhteyttä kaupungin keskustaan. Yhteys päätettiin toteuttaa sillat ylittävänä raitiotienä vuonna 2008. Kruunusillat-hankkeen rakentamispäätös tehtiin elokuussa 2016 ja rakentaminen käynnistyi syksyllä 2021.

Kruunusiltojen kokonaisuuteen kuuluu kolme siltaa, jotka yhdistävät Merihaan, Nihdin, Korkeasaaren ja Laajasalon. Näihin lukeutuu myös Suomen pisin silta, noin 1 200 metrin mittainen Kruunuvuorensilta.

Siltojen myötä yhteys Kruunuvuorenrannasta päärautatieasemalle lyhenee 5,5 kilometriä ja pyöräilyaika lyhenee 20–30 minuuttiin. Siltojen ratikkaliikenteellä pyritään myös keventämään Helsingin metron itäosille tulevaisuudessa ennustettua ylikuormitusta.