Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus
15.8.2019 klo 16.00
Kuntarahoitus Oyj:n puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2019: Liiketoiminta jatkui vahvana
Tämä on tiivistelmä Kuntarahoituksen 15.8.2019 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2019
- Katsauskauden liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia pieneni 2,9 % ollen 90,0 miljoonaa euroa (92,7 miljoonaa euroa). Arvostukset huomioiden liikevoitto oli 33,7 miljoonaa euroa (124,4 miljoonaa euroa).
- Konsernin korkokate oli edellisen vuoden tasolla ollen 117,2 miljoonaa euroa (118,0 miljoonaa euroa). Kulut kasvoivat ennakoidusti viime vuodesta. Ne olivat katsauskaudella 30,6 miljoonaa euroa (26,0 miljoonaa euroa), eli 17,5 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Realisoitumattomat arvonmuutokset heikensivät katsauskauden liikevoittoa 56,3 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin paransivat tulosta 31,7 miljoonaa euroa.
- Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen ja CET1-vakavaraisuus oli 69,1 % (66,3 %). Tier 1 – ja kokonaisvakavaraisuus olivat katsauskauden lopussa 91,4 % (88,0 %).
- Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli kesäkuun lopussa 3,99 % (4,06 %).
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi 3,3 % (1,7 %) ja oli katsauskauden lopussa 23 719 miljoonaa euroa (22 968 miljoonaa euroa). Luku sisältää pitkäaikaisen laina- ja leasingrahoituksen. Uusia lainoja nostettiin tammi–kesäkuussa 1 386 miljoonaa euroa (1 239 miljoonaa euroa). Koko rahoitusportfoliossa ympäristöystävällisten investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta on 1 194 miljoonaa euroa (1 081 miljoonaa euroa).
- Pitkäaikainen varainhankinta oli tammi–kesäkuussa 3 432 miljoonaa euroa (3 985 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 31 822 miljoonaa euroa (30 856 miljoonaa euroa).
- Likvidit varat pysyivät lähestulkoon entisellä tasolla ja olivat kesäkuun lopussa 8 554 miljoonaa euroa (8 722 miljoonaa euroa).
- Oman pääoman tuotto-% (ROE) laski realisoitumattomien käyvän arvon muutosten seurauksena ja oli 3,60 % (10,76 %).
- Näkymät loppuvuodelle 2019: Kuntarahoitus arvioi liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai heikompi kuin vuonna 2018, vaikka Kuntarahoituksen alkuvuoden 2019 liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli ennakoitua parempi. Vuonna 2018 käyttöönotettu IFRS 9 -tilinpäätösstandardi on lisännyt merkittävästi tulokseen ja suoraan omiin pääomiin kirjattavia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, mikä lisää vastaavasti liikevoiton volatiliteettia. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa ”Näkymät loppuvuodelle 2019”.
Tuloksen vertailulukuna on käytetty vuoden 2018 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2018 lopun tilannetta ellei toisin mainita.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:
”Kuntarahoituksen toiminnassa vuoden 2019 ensimmäiset kuusi kuukautta sujuivat liiketoiminnan osalta odotusten mukaisesti. Kuntarahoitus on viime vuosina panostanut paljon asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin vastaamiseen. Tänä vuonna palkkasimme yhtiömme historian ensimmäisen pääekonomistin, jonka keskeinen tehtävä on tarjota asiakkaillemme näkemystä markkinoiden kehityksestä ja sen vaikutuksista talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Olemme myös aktiivisesti kasvattaneet palveluvalikoimaamme. Leasingrahoitus on ollut tervetullut rahoitusvaihtoehto, ja vihreä rahoitus kiinnostaa yhä laajenevaa asiakaskuntaa: molemmat ovat selvästi vakiinnuttaneet asemansa ja syventäneet Kuntarahoituksen asiakassuhteita. Rahoituksen kysyntä säilyikin hyvällä tasolla sekä kuntien että sosiaalisen asuntotuotannon segmenteissä.
Perusliiketoiminta jatkui siis vahvana, mutta tulosta heikensi vuoden 2018 alussa käyttöönotettujen tilinpäätösperiaatteiden tuoma volatiliteetti rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutoksissa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenneuudistus kaatui edellisen hallituksen kaudella, mutta maakuntamalliin perustuva sote-uudistus on myös uuden hallituksen agendalla. Tällä kertaa sote-uudistuksen rahoituskeskusteluissa tulee huomioida käyttömenojen lisäksi myös se, miten sote-palveluissa tarvittujen tila-, infra- ja laiteinvestointien rahoitus järjestetään. Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostama varainhankintamalli on osoittanut toimivuutensa kunta- ja asuntosektorin rahoituksessa, ja sitä kannattaa hyödyntää sote-investoinneissa jatkossakin. Sama pätee myös suunnitteilla oleviin merkittäviin infrahankkeisiin.
Katsauskauden aikana on julkistettu uutta pankkisääntelyä. Laajan sääntelyuudistuksen yhtenä tavoitteena on tulevaisuudessa lieventää Kuntarahoituksen tapaisten julkisten kehitysluottolaitosten vähimmäisomavaraisuusaste- eli leverage ratio -vaatimusta. Muutosten lopullinen vaikutus tarkentuu kuitenkin vasta valvontaviranomaisen eli EKP:n kanssa käytävien mahdollisten keskustelujen jälkeen.”
Konsernin avainluvut
| 30.6.2019 | 31.12.2018 | 30.6.2018 | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa) | 90 | 190 | 93 |
| Liikevoitto (milj. euroa) | 34 | 190 | 124 |
| Korkokate (milj. euroa) | 117 | 236 | 118 |
| Uusi luotonanto (milj. euroa) | 1 386 | 2 953 | 1 239 |
| Uusi nostettu varainhankinta (milj. euroa) | 3 432 | 7 436 | 3 985 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 36 956 | 35 677 | 35 521 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 076 | 1 065 | 1 016 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 423 | 1 413 | 1 363 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 423 | 1 413 | 1 363 |
| CET1-vakavaraisuus, % | 69,1 | 66,3 | 61,0 |
| Tier 1 -vakavaraisuus % | 91,4 | 88,0 | 81,9 |
| Kokonaisvakavaraisuus, % | 91,4 | 88,0 | 81,9 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 3,99 | 4,06 | 3,97 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 3,60 | 10,76 | 14,56 |
| Kulu-tuottosuhde | 0,46 | 0,19 | 0,16 |
| Henkilöstö | 163 | 151 | 147 |
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on lähes 37 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.
Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite