
Tuntuville koronlaskuille on nyt vahvat perusteet, mutta itsestäänselvyytenä niitä ei voi pitää
Alkusyksyllä vallinnut USA:n taantumanpelko on väistymässä talouslukujen vahvistumisen myötä. Sen sijaan Euroopassa suhdanneviisarit ovat kääntyneet jälleen laskuun ja EKP:lta kaivataan ripeitä koronlaskuja. Toimintaympäristön riskit pitävät keskuspankin kuitenkin varpaillaan. Suomen taloudessa on käynnissä verkkainen suhdannekäänne, jossa on mukana myös positiivista yllätyspotentiaalia.
Yhdysvalloissa keskuspankki Fed yllätti syyskuussa alentamalla ohjauskorkoa kerralla 50 korkopistettä. Voimakkaalla koronlaskulla Fed vastasi kesän jälkeen markkinoilla virinneisiin pelkoihin USA:n taantumasta. Sittemmin USA:n talousdata on vakautunut, ja osin jopa uudelleen vahvistunut, joten Fedin odotetaan jatkossa etenevän rahapolitiikan kevennyksissään syyskuuta pienemmin askelin.
Euroopassa nopeasti hellittänyt inflaatio ruokkii markkinoiden koronlaskuodotuksia
Euroalueen elpyminen on kesän jälkeen pysähtynyt. Etenkin Saksassa ja Ranskassa suhdannenäkymä on talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi heikko. Markkinat kuitenkin odottavat Euroopan keskuspankin alentavan korkoja selkeästi nopeammin kuin vielä muutama kuukausi sitten arvioitiin. EKP:n odotetaan laskevan talletuskoron vuoden 2025 loppuun mennessä kahden prosentin tuntumaan.
Vaikka inflaatioriskit ovat merkittävästi helpottaneet, toimintaympäristö on keskuspankkien kannalta yhä haasteellinen. Palvelualojen varsin hyvän kysyntätilanteen vuoksi euroalueen palkkapaineet ja palveluinflaatio hellittävät hitaasti. Samaan aikaan Lähi-idän kärjistyvä konflikti ylläpitää uhkaa äkillisestä energian hintojen noususta. Myös suurvaltojen välinen kilpailu voi johtaa protektionismin kasvuun, mikä puolestaan lisäisi maailmankaupan kustannuksia.
”Näillä näkymin tuntuville koronlaskuille on sangen vahvat perusteet. Silti on syytä tunnistaa, että hintavakauteen liittyy edelleen myös riskejä, eikä korkotason tasaista laskua voi pitää itsestäänselvyytenä”, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala muistuttaa.
Suomen taloudelle ennustetaan hidasta elpymistä – mahdollisuuksia parempaankin on
Suomessa ostovoima on jo lähtenyt nousuun, mutta pelko työttömyydestä pitää kotitalouksien tunnelmat matalalla ja kuluttamisen varovaisena. Ensi vuoden näkymä on kuitenkin jo selvästi parempi: korkojen lasku tukee velallisten kulutuskykyä ja lisää yritysten mahdollisuuksia investoida.
Kasvuennusteet ovat edelleen maltillisia, mutta positiivista yllätyspotentiaaliakin on.
”Bkt-arvioissa mediaaniennuste liikkuu reilun 1,5 prosentin tuntumassa. Ennusteita nopeampaankin elpymiseen on kuitenkin hyvät mahdollisuudet. Paljon riippuu siitä, miten hyvin vuodelle 2025 päätetyt vihreän siirtymän hankkeet lopulta toteutuvat, miten voimakkaasti rakentaminen alkaa toipua ja missä määrin maailmantalous tuo vetoapua Suomen viennille”, Vesala summaa.