Kaikki ajankohtaiset

Näkökulmat

|

Anssi Wright: Kestävyysteema vahvemmin osaksi asiakaskeskusteluja

Kuvassa on kestävän rahoituksen senior asiantuntija Anssi Wright. Kuva: Sami Lamberg.

Säännöllinen vuoropuhelu asiakkaidemme kanssa on keskeinen osa Kuntarahoituksen asiakastyötä. Tapaamisissa on tyypillisesti keskusteltu asiakkaan rahoitustarpeista, rahoitusratkaisuistamme, taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä sekä korkoympäristöstä. Vähitellen olemme nostaneet kestävyysteemoja osaksi keskusteluita, minimissään olemme esitelleet kestävän rahoituksen tuotteitamme.

Nyt tavoitteemme on tuoda kestävyysteema entistä vahvemmin ja systemaattisemmin esille asiakastapaamisissa. Mikä tämän muutoksen taustalla vaikuttaa? Seuraavassa tarkastelen tärkeimpiä syitä ja kehityssuuntia.

Kestävyys ei ole asiakaskeskusteluissa uusi teema – mutta sen merkitys kasvaa

Kestävyys on ollut osa Kuntarahoituksen toimintaa jo pitkään. Vihreä rahoitus lanseerattiin vuonna 2016, ja samalla laskettiin liikkeelle ensimmäinen vihreä joukkovelkakirjalaina. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että vastuullisesti suunnitelluille ja toteutetuille investoinneille on ollut tarjolla kohdennettua rahoitusta jo 10 vuoden ajan.

Kuntarahoituksen yhtenä tavoitteena on edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisiä investointeja. Asiakkaamme ovat merkittäviä investoijia ja keskeisessä roolissa vihreän siirtymän edistämisessä. Vastuullisuustyömme tehtävänä on myös rahoitusportfolion ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta.

Se, mikä on muuttunut, on toimintaympäristön vauhti ja odotukset: vihreä siirtymä etenee, tieto- ja raportointitarpeet kasvavat, ja riskienhallinnassa ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat yhä keskeisempiä. Tämän vuoksi kestävyysteema nostetaan vahvemmin esiin myös asiakaskeskusteluissa.

Päivitetty kestävyysohjelma kirittää tavoitteita

Helmikuussa 2026 päivitimme kestävyysohjelmamme ja asetimme kunnianhimoisen tavoitteen kasvattaa kestävän rahoituksen osuus kaikesta pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Vuoden 2025 lopussa Kuntarahoituksen pitkäaikainen asiakasrahoitus oli noin 38,5 miljardia euroa, ja kestävän rahoituksen osuus tästä oli noin 30 %. Samalla tiukensimme myös kestävyysohjelmassa asetettuja asiakasrahoituksen päästövähennystavoitteita.

Tavoitteet eivät ole vain numeroita. Ne tarkoittavat käytännössä sitä, että haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa vauhdittaa hankkeita ja ratkaisuja, joilla on mitattavia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia – ja samalla rakentaa rahoitusta, joka tukee kestäviä valintoja myös taloudellisesta näkökulmasta.

Miksi kestävyys nousee tapaamisten ytimeen? Viisi keskeistä syytä

1) Asiakkaiden tukeminen omien tavoitteidensa saavuttamisessa

Merkityksellistä on se, miten voimme rahoituslaitoksena auttaa asiakkaittamme saavuttamaan omat tavoitteensa ja tekemään kokonaistaloudellisia investointeja. Jokainen asiakas etenee ilmasto- ja ympäristötoimissaan omista lähtökohdistaan, ja haluamme olla mukana tukemassa tätä kehitystä.

2) Kestävän rahoituksen vahvistaminen ensisijaisena vaihtoehtona

Pääsemme kestävyysohjelman tavoitteisiin vain, jos asiakkaamme kokevat kestävän rahoituksen tavoitellummaksi vaihtoehdoksi mahdollisimman monessa investointi- ja rahoitustilanteessa. Keinona tähän on kestävyysteemojen nostaminen vahvemmin esille asiakastapaamisissa sekä kestävän rahoituksen tuotteisiin liittyvät kannustimet.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskustelemme aiempaa useammin esimerkiksi hankkeen energiatehokkuudesta, hiilijalanjäljestä ja vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ja miten nämä vaikuttavat rahoituksen hintaan sekä muihin ehtoihin.

Yksi keskeinen keino asiakkaiden kestävyystyön tukemiseksi on rahoituksen hinnoitteluun perustuvat kannustimet. Ajatus on yksinkertainen: rahoituksella voidaan ohjata taloudellista toimintaa kohti ympäristön kannalta parempia ratkaisuja.

Meillä on tällä hetkellä kolme kestävän rahoituksen tuotetta: vihreä rahoitus, yhteiskunnallinen rahoitus ja kestävän kehityksen laina. Näistä kaksi tuotetta tukee nimenomaisesti ilmasto- ja ympäristötyötä:

  • Vihreä rahoitus: kohdekohtaista, edullisempaa rahoitusta esimerkiksi energiatehokkaasti ja vähähiilisesti rakennettuihin koulurakennuksiin. Lisäksi huomioidaan laajemmin ympäristö- ja ilmastonäkökulmia, kuten fyysisiä ilmastoriskejä ja taksonomiakriteerejä.
  • Kestävän kehityksen laina: yleinen talousarviolaina kunnille, jossa marginaalialennus perustuu kunnan toteuttamiin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin; tavoitetta ja toteumaa seurataan Suomen ympäristökeskuksen aineiston perusteella, ja kelpoisuusvaatimuksena on ajantasainen ilmastosuunnitelma.

Jotta kannustimet toimivat käytännössä, on asiakkaiden tunnettava tuotteiden hyödyt ja mahdollisuudet. Aktiivisella vuoropuhelulla varmistamme, että asiakkaillamme on minimissään käytössään ajantasainen tieto kestävän rahoituksen hyödyistä ja kelpoisuusedellytyksistä. Asiakkaille tämä näkyy ennakoitavuutena ja sujuvuutena: asiakas tietää riittävän varhaisessa vaiheessa hankkeen valmistelua, että millaista tietoa rahoittaja edellyttää. Selkeät ja riittävät lähtötiedot nopeuttavat hankkeen käsittelyä myös rahoittajan puolella.

Lisäksi tuomme viestinnässä esille edelläkävijähankkeita, joiden kautta voimme konkretisoida kestävän rahoituksen mahdollisuuksia sekä jakaa asiakkaiden hyväksi toteamia käytäntöjä. Samalla myös asiakkaillamme on mahdollisuus nostaa esille omaa kestävyystyötään.

3) Sijoittajien informaatiotarpeet: läpinäkyvyys ja mitattavat vaikutukset


Kuntarahoitus hankkii rahoituksensa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, ja vihreä asiakasrahoitus rahoitetaan laskemalla liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjalainoja. Sijoittajat odottavat läpinäkyvää raportointia rahoituskohteista ja niiden mitattavista ympäristövaikutuksista. Tämäkin lisää tarvetta kerätä ja varmistaa tietoa rahoitettavista hankkeista – ja tekee asiakaskeskusteluista entistä tärkeämmän osan kokonaisuutta.

4) Riskienhallinta: ilmasto- ja ympäristöriskit osaksi kokonaiskuvaa

Rahoituslaitoksessa riskienhallinta on keskeisessä asemassa. Kun ymmärrämme yhdessä asiakkaan kanssa, miten esimerkiksi fyysiset ilmastoriskit on huomioitu kiinteistöissä, pystymme arvioimaan kokonaisuutta paremmin ja tukemaan rahoitustuotteillamme kestäviä valintoja. Keräämme asiakkailta kestävyystietoja myös ESG-kyselyllä, ja käytämme näitä tietoja osana asiakkaan riskiarviota.

5) Sääntelyn kasvavat tietotarpeet

Kestävyysteemojen vahvempi esiin nostaminen ei perustu vain ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, sijoittajien odotuksiin tai riskienhallintaan, vaan myös nopeasti kehittyvään rahoitusalan sääntelyyn. Sääntely edellyttää luottolaitoksilta entistä kattavampaa tietoa rahoitettavien kohteiden ympäristövaikutuksista ja ilmastoriskeistä sekä ymmärrystä siitä, miten nämä vaikuttavat asiakkaiden toimintaan – ja sitä kautta rahoituksen riskeihin.

Kestävyys on jatkossa entistä vahvemmin osa asiakkaidemme kanssa tehtävää työtä. Kestävyysteemat ja niihin liittyvät tietotarpeet kehittyvät nopeasti, mikä edellyttää aiempaa tiiviimpää ja ennakoivampaa vuoropuhelua. Keskustelun avulla varmistamme yhteisen ymmärryksen vaatimuksista, mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Jatketaan keskustelua tulevissa tapaamisissa.