Kuntarahoitus toi kestävän kehityksen lainan osaksi tuotepalettiaan tammikuussa 2025. Uusi kestävän rahoituksen lainatuote on otettu hyvin vastaan.
Kestävän rahoituksen asiantuntija Anssi Wright Kuntarahoituksesta kertoo kuntien löytäneen kestävän kehityksen lainan hyvin. Uusia sopimuksia on tehty kymmenittäin ja niiden yhteissumma liikkuu jo sadoissa miljoonissa.
Ilmastolain päivitys poisti kunnilta lakisääteisen velvoitteen ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Kestävän kehityksen laina toi tilalle rahoitusporkkanan, sillä laina edellyttää ajantasaista ilmastosuunnitelmaa. Wright onkin saanut monen kunnan suunnitelmat luettavakseen.
– On ollut ilo nähdä, kuinka pieteetillä ja kunnianhimolla niitä on tehty, myös pienissä kunnissa. Toivon, että tahti jatkuu ja kunnissa jatketaan rohkeasti ilmastosuunnitelmien päivittämistä.
Kestävän kehityksen laina vähensi pienten hankkeiden rahoitussilppua Tampereella
Kestävän kehityksen lainaa pilotoitiin Tampereen kaupungin kanssa vuonna 2024. Tampere halusi ehdottomasti mukaan, kun mahdollisuudesta keskusteltiin, kertoo rahoituspäällikkö Saara Unnanlahti. Tampere haluaa olla ilmastotyön eturintamassa.
– Tampere on muun muassa Suomen ensimmäinen luontojalanjälkensä laskenut kaupunki. Olikin siis luontevaa olla myös mukana pilotoimassa uutta kestävää rahoitustuotetta, jollaista olemme pitkään toivoneet.
Osana rahoitusstrategiaansa Tampere pyrkii hyödyntämään kaikessa ottolainauksessaan vastuullisia rahoitustuotteita, kuten Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.
– Haasteena on, että erillisen lainan hakeminen jokaiseen pieneen hankkeeseen on työlästä. Tampereellakin on käynnissä satoja hankkeita yhtä aikaa. Kestävän kehityksen laina antaa meidän rahoittaa useita pienhankkeita yhdellä suuremmalla talousarviolainalla. Tämä helpottaa lainasalkun hallintaa selvästi.
Kunnan asiantuntemus yhä laajemmin rahoituskeskusteluun
Kokemukset uudesta lainatuotteesta ovat olleet erinomaisia. Unnanlahti suosittelee myös muita kuntia tarttumaan kestävän rahoituksen mahdollisuuksiin hanakasti.
– Kunnat ovat Suomessa merkittäviä ilmastotoimijoita ja monelta löytyy valmis ilmastosuunnitelma. Joten miksei sitä hyödyntäisi rahoituksessa? Jos päästövähennyksiin yltämällä saa taloudellista etua ja selkeyttää lainaprosessejaan, siitähän on vain etuja.
Wright kannustaa kuntia mukaan ja esittää toiveen: laajennetaan yhdessä keskustelupohjaa rahoituksen keinoista ja tarpeista.
– Nykyään lainakeskusteluissa on talousjohtajan lisäksi usein mukana myös kunnan teknistä johtoa, joka osaa puhua muun muassa hiilijalanjälkilaskelmista. Haluaisin nähdä yhä useammin myös ympäristövastaavat näissä pöydissä. Laajemmalla asiantuntijajoukolla löydämme varmasti entistä parempia ratkaisuja.
Kestävän kehityksen laina
- Kuntarahoituksen kestävän kehityksen laina on kunnille tarkoitettua talousarviolainaa. Sitä ei sidota mihinkään tiettyyn hankkeeseen, vaan kunta voi käyttää sitä tarpeelliseksi näkemäänsä tarkoitukseen.
- Kunta voi nostaa kestävän kehityksen lainaa, jos sillä on kuluvalla tai edellisellä valtuustokaudella laadittu tai päivitetty ilmastosuunnitelma.
- Kunta saa lainasta marginaalialennuksen jokaiselta lainavuodelta, jolloin se saavuttaa päästövähennysten tavoiteuransa. Nämä tavoiteurat määritellään kuntakohtaisesti Suomen ympäristökeskus Syken kanssa ja ne huomioivat kuntakohtaiset erot muun muassa elinkeinorakenteessa ja maantieteellisessä sijainnissa.