Kuntarahoitus tuo markkinoille uuden tuotteen. Kestävän kehityksen laina tarjoaa päästövähennystavoitteisiin yltäville kunnille edullisempaa rahoitusta.
Kestävän kehityksen laina poikkeaa Kuntarahoituksen vakiintuneista vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista niin, ettei sitä sidota ennalta tiettyyn hankkeeseen tai kohteeseen. Uusi tuote toimii talousarviolainana, jota kunta voi käyttää tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.
– Kuntien kanssa käymissämme keskusteluissa on aika ajoin noussut esiin toive rahoituksesta, joka huomioisi kuntien tekemän työn ja investointikohteet laaja-alaisesti. Kestävän kehityksen laina vastaa tähän. Haluamme tarjota kunnille rahoitusta, jolla ne voivat edistää päivittäistä ilmastotyötään myös rakennus- ja infrahankkeiden ulkopuolella, kertoo Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä.
Vaatimuksena ilmastosuunnitelma, tavoitteena päästövähennykset
Kunta voi nostaa kestävän kehityksen lainaa, jos sillä on voimassa oleva, kuluvalla tai edellisellä valtuustokaudella laadittu ilmastosuunnitelma. Lainasta saatava etu puolestaan edellyttää päästövähennyksiä.
Päästöjen leikkaamista ohjaa vuoteen 2050 asti ulottuva päästövähennyspolku, joka määräytyy kuntakohtaisen, Suomen ympäristökeskus Syken määrittelemän tavoiteuran mukaan. Tavoiteura mittaa käytännössä kunnan Hinku-laskentasääntöjen mukaisia käyttöperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä. Jokaiselta lainavuodelta, jolla kunta yltää tavoiteuransa mukaisiin tai tätä mittavampiin päästövähennyksiin, se saa kahden korkopisteen marginaalialennuksen kestävän kehityksen lainastaan.
– Muun muassa maantieteelliset ominaisuudet, paikalliset ilmasto-olosuhteet ja elinkeinorakenne vaikuttavat siihen, mitä päästöjä kunta voi realistisesti vähentää. Esimerkiksi maaseutukunnissa maatalouden päästöjen vähentämiseen liittyy haasteita ja vähähiilisen liikkumisen edellytykset ovat paremmat kaupungeissa vaihtoehtoisten kulkumuotojen käytettävyyden vuoksi. Eroavaisuuksien vuoksi tavoiteurat ovat kuntakohtaisia, jotta kunnille asetettavat tavoitteet olisivat oikeudenmukaisia, Syken erikoistutkija Santtu Karhinen kuvailee.
Velvoittava keppi poistui – tilalle rahoitusporkkana
Pääministeri Orpon hallitus poisti kunnilta lakisääteisen velvoitteen ilmastosuunnitelmaan. Karhinen toivoo kestävän kehityksen lainan kaltaisten ratkaisujen kannustavan kuntia huomioimaan ilmastotyön jatkossakin.
– Suunnitelmallinen toiminta on tärkeää: tutkimuksissa on osoitettu, että organisoituminen tehostaa ja vauhdittaa ilmastotoimenpiteitä. Hallitus poisti ilmastosuunnitelmavelvoitteen myötä kepin, mutta kestävän kehityksen laina tarjoaa tilalle porkkanan.
Karhisen mukaan kuntien suorat vaikutusmahdollisuudet alueellaan syntyviin päästöihin eivät ole suuria, vain noin 5–15 prosenttia. Hän kuitenkin näkee, että kunnilla on laaja-alaista vaikutusvaltaa, ja ne voivat välillisesti suunnittelulla sekä informaatiolla ja omalla esimerkillään vaikuttaa huomattavasti suurempaan osaan alueensa päästöistä.
– Kunnat voivat ohjata omistamiaan energiayhtiöitä, ja niillä on maankäytön suunnittelun monopolin kautta merkittävä vaikutusvalta alueen asumisen, rakentamisen ja liikenteen suuriin linjoihin. Strategiset ilmastopolitiikan linjaukset tulevat valtakunnan tasolta, mutta käytännön työ tehdään kunnissa: niiden rooli Suomen ilmastotoimien toimeenpanossa on erittäin merkittävä.
Ilmastotyön painoarvo rahoitukselle ja elinvoimalle kasvaa
Kestävän kehityksen laina on kunnille monella tapaa tuttu talousarviolaina. Kuntarahoitukselle se on kuitenkin myös uusi keskustelunavaus kuntien suuntaan ilmastotyön eduista ja merkityksestä.
– Rahoitus on pohjimmiltaan hinnan ja riskien tasapainon arviointia. Ilmastoriskien rooli tässä arvioinnissa kasvaa jatkossa ja kuntien toimia arvioidaan entistä tarkemmin. Meillekin on luottolaitoksena etu, että Suomen kunnat satsaavat ilmastokestävyyteensä: silloin Kuntarahoituksella on hyvät edellytykset olla vähäriskinen ja ajassa elävä vastapuoli varainhankintamarkkinoilla, Rami Erkkilä korostaa.
Kestävä kuntatalous ja ympäristön kannalta kestävä toiminta eivät myöskään ole ristiriidassa keskenään, Santtu Karhinen muistuttaa.
– Ilmastotyötä tekevät kunnat lähettävät toiminnallaan viestiä kuntalaisille ja yrityksille: jos haluatte asua ja toimia vähähiilisessä ympäristössä, meidän kuntamme on juuri tällainen ympäristö. Suunnitelmallinen ilmastotyö mahdollistaa nopeammat ja suuremmat päästövähennykset sekä taloudelliset säästöt: kunnalle se on työkalu, jolla luodaan elinvoimaa.