Suomalainen asumisen järjestelmä on monella mittapuulla poikkeuksellisen menestynyt. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on tukenut samaan aikaan sekä taloutta että yhteiskunnallista vakautta.
Kohtuuhintaista vuokra-asuntotarjontaa tuottavat pääosin kuntien omistamat yhtiöt sekä joukko valtakunnallisia yleishyödyllisiä toimijoita. Tuotantoa rahoitetaan myös Kuntarahoituksen tarjoamilla korkotukilainoilla.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarkoituksena on turvata asuminen niille, joilla on eniten vaikeuksia löytää koti vapailta markkinoilta. Tähän ryhmään kuuluvat pienituloiset sekä Varken määrittelemät erityisryhmät, kuten opiskelijat, erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, ikääntyneet, joiden toimintakyky on heikentynyt, sekä mielenterveyskuntoutujat.
Kohtuuhintaisessa asumisessa on kyse toivon, tasa-arvon ja mahdollisuuksien luomisesta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n mukaan vuonna 2023 noin 11 prosenttia Suomen asuntokannasta kuului valtion tukemaan asuntotuotantoon (KOVA ry: Tietoa toimialasta – avautuu uuteen ikkunaan). Näistä noin 404 000 asunnosta lähes 60 prosenttia oli tavallisia vuokra-asuntoja, 26 prosenttia erityisryhmien asuntoja, ja loput asumisoikeusasuntoja. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon juuret ulottuvat maamme sodanjälkeiseen historiaan, jolloin Suomi tarvitsi koteja evakkoon joutuneille kansalaisille. Samaan aikaan yhä useampi suomalainen muutti kaupunkeihin asumaan.
Ajan myötä moni maa lopetti tuetun asuntotuotannon tai yksityisti järjestelmänsä; Suomessa sitä sen sijaan on jatkettu. Tämä on tuonut suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansantaloudelle monia hyötyjä, Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo. Y-Säätiö on yksi Suomen merkittävimmistä valtakunnallisista kohtuuhintaisen asumisen toimijoista.
– Monilla pienipalkkaisilla aloilla työskentelevillä olisi vaikeuksia löytää budjettiinsa sopivaa asuntoa vapailta markkinoilta. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen avulla ihmiset voivat asua hallittavin kustannuksin, mutta myös järkevän etäisyyden päässä työpaikoista. Tätä varten tarvitsemme Y-Säätiön kaltaisia toimijoita, jotka vuokraavat koteja tarpeen, eivät maksukyvyn perusteella.
Ojankoski nostaa esiin myös tuetun asuntotuotannon taloudellisen vaikutuksen kotimaan rakennusalaan. Markkinan hidastuessa valtion tukema asuntotuotanto on kontrasyklistä eli tasaa heikon suhdanteen vaikutuksia: merkittävä osa laskusuhdanteen rakentamisesta on tuettua asuntotuotantoa.
Talouden lisäksi järjestelmä tukee inhimillisiä arvoja, Ojankoski painottaa. Laadukkaiden asuntojen tarjoaminen erityisryhmille tukee tasa-arvoa, kun taas kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ehkäisevät segregaatiota ja mahdollistavat kaikille osallisuuden yhteiskunnassa.
– Kun ihmisillä on varaa asuntoon, heidän elämänsä on vakaampaa ja heidän on helpompi ottaa osaa yhteiskuntaan. Tämä luo toivoa ja pohjaa sosiaaliselle vakaudelle. Suomalaisella järjestelmällä on monia ansioita. Se on ylläpitänyt ja tukenut pienen, pohjoisen maan taloutta, mahdollistanut työvoimaa matalapalkka-aloille, ja turvannut asialliset asuinolot myös heille, jotka ovat yhteiskunnassamme työvoiman ulkopuolella.
Asunnottomuus pystytään poistamaan
Kohtuuhintainen asuntotuotanto vastaa tarpeeseen, joka tulee aina olemaan osa asuntomarkkinoita. Elämässä voi tapahtua äkillisiä muutoksia, Ojankoski muistuttaa.
– Vapaat markkinat kyllä vastaavat kysyntään, mutta joskus yksilön tai perheen tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti. Työttömyys, avioero tai muu elämänmuutos voi mullistaa arjen äkisti. Jos ihminen ei tuolloin löydä maksukykyynsä sopivaa asuntoa, voivat hänen ongelmansa syventyä. Valtion tukema osuus asuntokannasta on 11 prosenttia: se ei häiritse markkinoita, mutta auttaa ehkäisemään rakenteellista asunnottomuutta.
Suomi on ollut edelläkävijä asunnottomuuden poistamisessa. Kansainväliset asiantuntijat ovatkin nähneet maamme järjestelmän menestystarinana. Ojankosken mukaan onnistuminen perustuu kolmeen peruspilariin: valtion tukemaan asuntotuotantoon, suomalaiseen sosiaaliturvaan ja Asunto ensin -periaatteeseen.
– Ihmisen ongelmat voidaan aidosti ratkaista vain, jos hänellä on turvattu koti. Moni Euroopan maa kärsii asumisen kriisistä, kun taas meillä köyhyyteen liittyvä asunnottomuus on onnistuttu poistamaan. Tämä on merkittävä saavutus myös kansainvälisesti katsoen.
Tulevaisuuden rakentamista – niin ympäristön kuin sosiaalisen kestävyyden ehdoilla
Moni kohtuuhintainen toimija on sitoutunut myös kestävään rakentamiseen. Myös Kuntarahoitus kannustaa rakennuttajia ilmastotietoisiin valintoihin: tarjolla on edullisempaa vihreä rahoitusta, jos kohde täyttää tietyt kriteerit, kuten hiilijalanjäljen raja-arvoissa pysymisen. Rakentamisen ja rakennusten käytön hiilijalanjäljen pienenemisellä on merkitystä, sillä sektori tuottaa noin kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä.
– Tuetussa tuotannossa on jo pitkään sovellettu vihreää rakentamista edistäviä käytäntöjä. Myös Kuntarahoituksen rahoitus on ohjannut kehitystä myönteiseen suuntaan, Ojankoski kuvailee. Hän korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä Y-Säätiölle ja sen kaltaisille toimijoille.
– Uusia rakennuksia suunniteltaessa tavoitteena on tarjota hyvä koti tuleville asukkaille. Edellytämme vuosikymmeniä kestävää laatua. Siksi teemme valintoja aina sekä sosiaaliset että ympäristönäkökohdat mielessä, kun rakennamme uutta.
Ojankoski toivoo, että tuettu asuntotuotanto erottuisi jatkossakin vihreänä suunnannäyttäjänä. Hän nostaa esiin esimerkin hankkeesta, jossa rakennusjätteestä kierrätettiin 30 prosenttia. Hän nostaa esiin esimerkin vuosien takaisesta hankkeesta, jossa haluttiin nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta: se oli tuolloin yleisesti vain 30 prosenttia.
– Pohdimme tuolloin, että joku päivä tuo luku voisi olla 70 prosenttia. Kaikki mukana olevat toimijat jakoivat tämän tavoitteen ja vision: ministeriö, Varke eli silloinen Ara, urakoitsija. No, nykyään laki on nostanut kierrätysvelvoitteen 70 prosenttiin. Tarvitsemme yhteisiä alustoja, jotta tällaista kehitystä voi tapahtua nyt ja jatkossa. Niin kestävä rakentaminen kuin kohtuuhintainen asuminen ovat pitkäjänteistä työtä: järjestelmän on johdonmukaisesti tuettava niiden tavoitteita.
Taloudessa eletään vaikeita aikoja. Tilanne haastaa julkisia menoja, mukaan lukien kohtuuhintaisen asuntotuotannon tuen. Ojankoski toivookin, että nykyisen järjestelmän pitkän aikavälin hyödyt tunnistetaan ja että kohtuuhintainen asuminen olisi prioriteetti myös tulevaisuudessa.
– Lopulta kyse on yksinkertaisesta laskutoimituksesta: on halvempaa auttaa kodin tarpeessa olevia ihmisiä kuin antaa asunnottomuuden rehottaa ja siitä seuraavien ongelmien kasautua.
Kuntarahoitus on yksi Suomen suurimmista kohtuuhintaisen ja erityisryhmien asuntotuotannon rahoittajista. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio nosti kesäkuisessa mielipidekirjoituksessaan esiin suomalaisen järjestelmän ainutlaatuiset ansiot ja kyvyn vauhdittaa myös vapaata rakentamista.
– Suomen järjestelmää on jopa kutsuttu kohtuuhintaisen asumisen Rolls Royceksi, niin erinomaisena sitä muualla Euroopassa pidetään, Kallio korosti näkökulmassaan.
– Suitsutus ei ole tuulesta temmattua. Pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla on Suomessa pystytty vähentämään merkittävästi asunnottomuutta sekä ehkäisemään asuinalueiden sosiaalista eriytymistä. Valtion tukeman asuntotuotannon hankkeet toimivat uusilla asuinalueilla usein ankkuriprojekteina, jotka rohkaisevat omistusasuntojen rakentajia käynnistämään omat projektinsa.
Lue Kallion kirjoitus kokonaisuudessaan täällä.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.