Hyvinvoiva luonto voi olla kunnalle vetovoima- ja pitotekijä, mutta ensisijaisen tärkeäksi ympäristön monimuotoisuus nousee luontokadon torjunnassa. Vihreän rahoituksen viitekehyksen päivityksen myötä biodiversiteettiä edistävät hankkeet voivat nyt saada Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.
Artikkelin tiivistelmä
- Hiilineutraalius ja ilmastotoimet nousevat julkisessa keskustelussa yhä useammin esiin, mutta keskustelua kaivataan myös biodiversiteetistä.
- Luontokato liittyy tiiviisti ilmastonmuutoksen haasteisiin ja on merkittävä uhka ihmiskunnalle ja hyvinvoinnillemme esimerkiksi ruokatuotannon turvaamisen kautta.
- Kuntarahoitus päivitti elokuussa 2025 vihreän rahoituksen kriteeristönsä. Nyt vihreää rahoitusta voi saada myös biodiversiteettiä parantaviin hankkeisiin ja ilmastonmuutokseen varautumiseen.
- Muun muassa Jyväskylän kaupunki on saanut rahoitusta luonnon monimuotoisuutta edistävään Tourujoen ennallistamisen hankkeeseen.
Ilmastonmuutos nousee julkisessa keskustelussa ja mediassa esiin päivittäin: ilmastonmuutoksen jarruttamista tehdään muun muassa vähähiilisen ja energiatehokkaan rakentamisen keinoin. Vähemmälle huomiolle usein keskustelussa jäävä, muttei lainkaan vähäisempi aihe on biodiversiteetin edistäminen ja luontokadon torjuminen.
Biodiversiteetti on luonnon, siinä elävien lajien ja näiden muodostamien ekosysteemien monimuotoisuutta. Luontokato on tämän lajiston ja näiden ekosysteemien köyhtymistä, josta suuri osa johtuu ihmisen toiminnasta.
– Luontokadon torjunta ei ole vielä suurelle yleisölle yhtä tuttu aihe kuin ilmastotyö. Kyse on kuitenkin ilmastonmuutokseen tiiviisti liittyvästä ja monen asiantuntijan mielestä jopa sitä painavammasta haasteesta, kestävän rahoituksen senior asiantuntija Anssi Wright korostaa.
Biodiversiteetillä on suuri painoarvo maapallon elinkelpoisuudessa: esimerkiksi pölyttäjien säilyminen on välttämätöntä ruokatuotannolle. Monimuotoinen ja hyvinvoiva lajisto on myös ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. YK:n mukaan (siirryt ulkoiseen palveluun) noin kolmannes seuraavan vuosikymmenen aikana tarvittavista kasvihuonekaasujen vähennyksistä voitaisiin saavuttaa parantamalla luonnollisten hiilinielujen – maat, metsät, ja meret – kykyä sitoa hiiltä.
Monimuotoinen lajisto on paitsi ruokaturvan ja huoltovarmuuden, myös talouden ja hyvinvoinnin kysymys. Maailmanpankin mukaan (siirryt ulkoiseen palveluun) yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta on sidoksissa luontoon.
Suomessa kunnat ovat paljon vartijana – näin myös biodiversiteetin puolesta tehtävissä toimenpiteissä. Kuten ilmastotyössäkin, isot kaupungit näyttävät esimerkkiä.
– Viime vuonna Suomen kymmenen suurinta kaupunkia antoivat julkilausuman luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi Luontofoorumi-tapahtumassa. Nyt syyskuussa julkilausumaa päivitettiin. On hienoa nähdä, että isot kaupungit ottavat yhteisiä askelia luontokadon torjumiseksi.
Tourujoen ennallistamista on odotettu Jyväskylässä
Uutta lähestymistapaa edustaa Jyväskylän vuonna 2024 käynnistämä Tourujoen ennallistamishanke, jonka tavoitteena on palauttaa joki mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaansa.
Tourujoki virtaa Jyväskylän keskustan tuntumassa ja ennallistettava alue yltää Kankaan alueelta Palokkajärvelle. Hankkeen yhteydessä puretaan Tourujoen vanhan vesivoimalaitoksen pato- ja kanavarakenteita ja niiden viereen rakennetaan luonnonmukainen uoma.
Tavoitteena on nähdä virtavesistössä viihtyvien eliölajien paluu, kun kalojen vaellusesteet puretaan ja niille luontainen ympäristö palautetaan, hanketta johtava Jyväskylän kaupungin viherrakennuttaja Jarmo Toikkanen kertoo. Eräs toivotuista palaajista on Jyväskylän seudulle erityisen rakas.
– Keski-Suomen oma maakuntakala järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Haluamme nähdä järvitaimenten uivan jälleen Tourujoessa, Toikkanen painottaa.
Tourujoen ennallistaminen on osa Kankaan alueen laajempaa kehitystä, jossa seudulle rakentuu koteja 5 000 jyväskyläläiselle ja työpaikkoja noin tuhannelle. Vaikka hankkeen sydämessä sykkiikin biodiversiteetti, lyö se samalla kättä alueen historian ja asumisviihtyvyyden kanssa. 1940-luvulta peräisin olevat ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vesivoimarakenteiden muistumat säilytetään ja jokivarren virkistyskäyttöä kehitetään.
Viihtyisä ja hyvinvoiva luonto tunnistetaan Jyväskylässä merkitykselliseksi paikallisille ja vetovoimatekijäksi koko kaupungille.
– Tourujoen kunnostus on ollut asukkaiden laajasti toivoma ja odottama hanke. Toivon kovasti, että luonnontilaansa palaava jokiympäristö nousee Kankaan alueen maisemalliseksi helmeksi, Toikkanen kertoo.
Vihreä rahoitus laajeni biodiversiteettiin
Kuntarahoitus julkaisi elokuussa uuden vihreän rahoituksen viitekehyksensä, johon kuuluvat nyt myös biodiversiteetin edistämiseen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvät hankkeet. Myös Tourujoen ennallistaminen saatiin uuden viitekehyksen myötä vihreän rahoituksen piiriin.
Vihreän rahoituksen tarve on laajentunut kuntakentällä. Vaikka vihreiden hankkeiden mielikuva on usein rakentamista energiatehokkaalla ja vähähiilisellä tulokulmalla, mahtuu hankekirjoon paljon muutakin. Vihreällä rahoituksella on aiemminkin mahdollistettu rakentamisen lisäksi infra-, energia- ja joukkoliikennehankkeita.
– Esimerkiksi kestävät joukkoliikennehankkeet ovat kuuluneet jo vuosia vihreän rahoituksen piiriin. Tampereen ratikkalinja sekä Helsingin ja Espoon pikaratikka ovat molemmat hankkeita, joita on rahoitettu vihreällä rahoituksella, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Heidi Havukainen avaa.
Rahoituksen onkin haluttu heijastavan kehittyvää kuvaa siitä, mitä kunnat tekevät ilmaston, ympäristön ja luonnon hyväksi.
– Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyviä haasteita, Kuntarahoituksen Wright perustelee uusia hankekategorioita. – Halusimme vastata kuntien tuleviin rahoitustarpeisiin ja tukea kattavammin asiakaskuntamme ympäristötavoitteita.
Resurssit ja rahoitus ovat toistuva kysymys, varsinkin vaativassa taloustilanteessa. Kuntarahoituksen alkuvuodesta lanseeraama kestävän kehityksen laina kannustaa kuntia laatimaan ja päivittämään ilmastosuunnitelmiaan; vihreän rahoituksen viitekehyksen päivitys puolestaan tuo biodiversiteettihankkeet vihreän rahoituksen piiriin.
– Kunnat tekevät arvokasta ilmastotyötä kukin omista lähtökohdistaan. Haluamme olla mukana rahoituksen keinoin mahdollistamassa ja asiantuntijuudella tukemassa asiakkaitamme. Haluamme kannustaa kuntia ja löytää yhdessä heidän kanssaan uusia hankkeita, jotka vievät kestävyyttä eteenpäin. Tavoitteenamme on välittää viestiä eteenpäin näistä hienoista hankkeista myös muille. Vihreän rahoituksen hankkeet ovat monipuolisia ja konkreettinen osoitus kunnissa tehtävästä hyvästä työstä ilmaston ja ympäristön hyväksi, Heidi Havukainen kertoo.