Sijainti ratkaisee – Nurmijärvellä panostetaan asukkaisiin ja elinkeinoelämän kehittämiseen

Nurmijärven talousjohtaja Ville Rajahalme uskoo, että kuntien vetovoimaa määrittää asuntomarkkinoilta tuttu hokema: sijainti, sijainti, sijainti. Tähän valttikorttiin kasvukunnassa luotetaan myös koronakriisin jälkeen.

Ville, miten Nurmijärven kunnalla menee? 

”Nurmijärvellä menee oikein hyvin. Väkimäärä kasvaa tasaisesti, ja yritys- ja asuintonteille riittää kysyntää. Nurmijärven erinomainen sijainti pääkaupunkiseudulla Helsinki–Tampere  kasvukäytävällä tukee kunnan kasvun jatkumista myös tulevaisuudessa. Tämä on Helsingin sisääntuloväylistä suurin ja nopeimmin kehittyvä. 

Kasvun vastapuolena on kunnan mittava velkataakka. Nurmijärven investointitahti on ollut raskas usean vuoden ajan, eivätkä kunnan verotulot ole kehittyneet väestön kasvun mukana. Vaikka Nurmijärven verotulopohja kuuluu Suomen vahvimpiin, viime vuosien talouden korkeasuhdanne ei ole välittynyt verotuloihin.  

Jos kuntataloudessa oli hankaluuksia ennen koronaa, on nykyisten talousennusteiden valossa hankaluuksista siirrytty jo kriisivaiheeseen. Koronakriisi iskee erityisesti verotuloihin, mutta myös sote-kuluihin. Suomen kuntatalous on vuosikaudet ollut rahoitusjäämäinen, ja krooninen velkaantuminen on hyväksytty. Koronan syventäessä talouden ahdinkoa entisestään toivon, että jatkuvan velkaantumisen hyväksyttävyys nousisi kunnolla päättäjätason keskusteluun. Ikääntyvä väestö, työikäisen väkimäärän väheneminen, heikko taloussuhdanne ja mahdollisesti nousevat lainakorot muodostavat todellisen riskin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle.”

Mitä uutta Nurmijärvellä tapahtuu? 

”Syksyllä 2021 valmistuva ohikulkutie, joka kiertää Klaukkalan keskustaajaman, vaikuttaa oleellisesti Klaukkalan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Uusi ohitustie vähentää läpiajoliikennettä Klaukkalantiellä ja mahdollistaa keskustaajaman laajentamisen. Ohikulkutietä ympäröivät alueet soveltuvat hyvin esimerkiksi asumiseen ja yritystoimintaan.

Klaukkalan ohitustie on myös kirvoittanut keskustelun Kehä IV -hankkeesta. Ajatuksena on, että tietä jatkettaisiin Tuusulanväylälle siten, että tieosuus kulkisi Etelä-Tuusulan ja Pohjois-Vantaan välillä. Uudella kehätiellä olisi suuri vaikutus koko maakuntaan ja etenkin Keski-Uuteenmaahan, jossa poikittaisyhteydet ovat lähes olemattomat. 

Infrarakentamisen lisäksi kunnan palveluverkkoa ollaan modernisoimassa siten, että pitkällä aikavälillä tuotannon taloudellinen tehokkuus kasvaisi ja toiminnalliset olosuhteet parantuisivat oleellisesti. Päätöksiä verkon kehittämiseksi tullaan tekemään kuluvan vuoden syksystä alkaen.”

Mikä on Nurmijärven kunnan suurin vahvuus? 

”Asuntomarkkinoilla painotetaan aina sijaintia, mutta kyllä se sijainti ratkaisee valtavasti kunnissakin. Moni ihminen haluaa nykypäivänä asua väljästi turvallisessa ympäristössä, mutta kuitenkin lähellä pääkaupunkiseudun sykettä. Tätä me pystymme nimenomaisesti tarjoamaan Nurmijärvellä.  

Vieraat tekevät juhlan, asukkaat tekevät kunnan. Sijainnin rinnalla Nurmijärven suurin vahvuus onkin väestö. Työttömyysaste on verrattain matala ja väestö on tervettä. Monipuolinen väestön ikärakenne on niin ikään vahvuutemme. On lapsia, nuoria, työikäisiä ja senioreita. Kunnan elinvoimatyön kannalta on tärkeää, että eri-ikäinen väestö saadaan pidettyä tyytyväisenä jatkossakin. Tämä vaatii erilaisten palvelutarpeiden huomioimista palvelutuotannon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä.”

Entä missä asioissa Nurmijärvellä on parantamisen varaa? 

”Nurmijärven elinkeinoelämä vetää hyvin. Yritystonteille on kova kysyntä, ja kunnassa tehdään aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Meitä ei kuitenkaan tunneta syystä tai toisesta dynaamisesta elinkeinoelämästä, ja tässä olisi profiloitumisen paikka. Nurmijärvellä on kaikki edellytykset siihen, että tulevaisuudessa meidät tunnetaan Keski-Uudenmaan yritys- ja elinkeinoelämän keskittymänä.”

Mistä Nurmijärveen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon? 

”Pääkaupunkiseudulla ei usein muisteta tai edes tiedetä, kuinka lähellä Nurmijärvi on. Ajatellaan, että tänne on Helsingistä pitkäkin matka. Todellisuudessahan tänne huristaa pääkaupungista hieman yli puolessa tunnissa. Itse asun Vantaalla Kivistössä, ja työmatkaan kuluu vajaa parikymmentä minuuttia suuntaansa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin monella tuttavallani Kehä III:n sisäisessä työmatkaliikenteessä.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

”Olen Satakunnasta kotoisin ja siellä aloittanut urani: ensin Kokemäen kaupungilla ja sittemmin Porin kaupungilla. Porista siirryin Asikkalaan controlleriksi suunnittelemaan sote-palveluiden tehostamista. Toimin myös pari vuotta Asikkalan talousjohtajana ennen nykyistä Nurmijärven-pestiäni, jossa aloitin 2018 elokuussa.”

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

”Viimeksi taisin lukea Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti -kirjan. Kirja oli hyvä muistutus siitä, että nöyränä kannattaa pysyä aina – etenkin silloin, kun menee hyvin. Mitä paremmin menee, sitä enemmän on myös menetettävää.”

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Kuulisin mielelläni, miten Hanna Hurmola-Remmin uranvaihdos on sujunut. Hanna on vastikään siirtynyt Hollolasta Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtajaksi. Loistava rekrytointi Heinolalta! Hanna on kuntatalouden rautainen ammattilainen, jonka osaamista saa aina ihmetellä.”


VILLE RAJAHALME
Työ: Talousjohtaja, Nurmijärven kuntakonserni
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri
Syntynyt: 1990
Asuu: Vantaalla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: haastateltavalta