Taloussuunnittelun uudet tuulet – Hyvinkää etsii vastauksia väestörakenteen murrokseen

Vilkas kulttuurielämä, monipuoliset työmarkkinat ja sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa – Suomen väestörakenteen murroksessa Hyvinkää pitää hallussaan montaa valttikorttia. Talouden ja väestökehityksen suurilta linjoilta kaupunki ei kuitenkaan välty. Hyvinkään kaupungin talousjohtaja Markus Peevo kertoo, miten uuden ajan taloussuunnittelu auttaa varautumaan muutoksiin.

Markus, miten Hyvinkään kaupungilla menee?

Edellisessä kuntavaikuttajan haastattelussa porilainen kollegani taisi vastata, että olosuhteisiin nähden hyvin. Ja kyllähän se paikkansa pitää täällä Hyvinkäälläkin.

Kulttuuripuolella vietetään tapahtumarikasta vuotta, kaupungin keskusta kehittyy edelleen ja osaavalle työvoimalle riittää tehtävää. Rakennus- ja kehityshankkeissa on erityisen hyvä vire päällä: entiselle asuntomessualueelle rakentuu uusi alakoulu, ja radanvarteen kohoaa lähes tuhannen oppilaan keskuslukio ja opistorakennus – kaupungin historian suurin oppilaitoshanke.

Hyvinkää ei kuitenkaan välty talouden yleisiltä trendeiltä tai väestörakenteen muutoksilta. Vuosi 2018 oli mittaushistoriassa ensimmäinen, jona kaupungin väkiluku laski. Uskomme kuitenkin, että tämä oli tilapäinen yskös­ – palveluja, asuntoja ja töitä nimittäin riittää.

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Hyvinkään tapahtumatarjonta on viime vuosina paisunut aivan uusiin mittasuhteisiin.

Kotimaisen elokuvan festivaali Red Carpet on muutamassa vuodessa noussut koko kansan tietoisuuteen, ja festivaalin kolmas kierros keräsi viime kesänä jo lähes 10 000 kävijää. Hyvinkää Soi -kaupunkifestivaali pakkaa kesä toisensa jälkeen historiallisen Villatehtaan täyteen kotimaisia huippuartisteja, ja Hyvinkääsalissa nautitaan kulttuuririennoista ympäri vuoden.

Kattavaa tapahtumatarjontaa tukee myös uudistettu Hotel Sveitsi, joka avasi pari vuotta sitten ovensa remontin jäljiltä. Sveitsin kokous- ja elämyshotelli on vakiinnuttanut paikkansa konferenssien ja yritystapahtumien keskuksena: monelle Hyvinkää-päivään jää paljon aikaa muuhunkin kuin matkantekoon.

Mikä on Hyvinkään suurin vahvuus?

Hyvinkää on juuri sopivan kokoinen kaupunki. Keskustasta fillaroi muutamassa minuutissa loistavien harrastusmahdollisuuksien ääreen: on golf-kenttiä ja futisnurmia, museoita ja konserttisali – jää- ja uimahallia unohtamatta. Kaikki on lähellä ja kaikkea on. Hyvinkää on tiivis kaupunki ilman suuren väkimäärän mukanaan tuomaa kiirettä ja ruuhkaa. Arki on mutkatonta, eikä koko elämä kulu autossa.

Entä missä asioissa kaupungilla on parantamisen varaa?

Kotiseutuylpeyttä ja tietynlaista rohkeutta tarvitaan täällä vieläkin enemmän. Hyvinkääläiset ovat melko perinteisiä suomalaisia, joilla vaatimattomuus kulkee DNA:ssa. Meillä on paljon ylpeydenaiheita, mitkä helposti unohtuvat, jos keskitytään epäkohtiin.

Nykyisessä kaupunkistrategiassa on suuri painoarvo rohkeilla kehittämishankkeilla ja tapahtumatarjonnan monipuolistamisella. Tietysti myös Hyvinkäälle jonkin uuden megaluokan elinvoimahankkeen käyntiin pyöräyttäminen olisi kaupungille lottopotti. Silläkin suunnalla kaivataan siis uskoa itseen, rohkeita ideoita ja yrittämistä.

Mistä Hyvinkääseen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

Hyvinkäältä pääsee Helsinkiin reilussa puolessa tunnissa, ja monet saattavat luulla, että täältä vain pendelöidään pääkaupunkiseudulle töihin. Hyvinkää on kuitenkin ihan oikea kaupunki, jonka työpaikkaomavaraisuus keinuu muistaakseni 95 prosentin kieppeillä.

Muutaman avainyrityksen muodostama insinöörikeskittymämme on koko maan tasolla merkittävä, ja tarve esimerkiksi ohjelmistopuolen osaajille on valtava. Työtä riittää myös lääkäreille ja hoiva-alan ammattilaisille. Keskussairaalatasoinen Hyvinkään sairaala palvelee viittä kuntaa ja lähes 200 000 asukkaan väestöpohjaa ja kattaa lähes kaikki erikoissairaanhoidon alat.

Juttusarjan edellisessä osassa Porin kaupungin konsernihallinnon talousyksikön päällikkö Tuomas Hatanpää kehui Hyvinkään kaupungin taloussuunnittelua. Mitä Hyvinkäällä on tehty toisin muihin kuntiin verrattuna?

Toistaiseksi taloussuunnittelumme on ollut melko perinteistä, mutta uudet tuulet toki puhaltavat. Pyrimme kehittämään kaupungin päätöksentekoa ja kohdentamaan käytössä olevia resursseja entistä fiksummin.

Väestön ikääntyessä muun muassa vanhustenhoidon palvelutarve kasvaa. Jotta kuntatalous pysyy hallinnassa, emme voi vain puskea lisäresursseja vanhustenhoitoon, vaan meidän täytyy myös sopeuttaa kustannuksia alueilla, joilla tarve pienenee. Esimerkiksi jos lasten ja nuorten määrä samanaikaisesti vähenee, täytyy resursseja siirtää sinne, missä volyymi ja palvelutarve on suurin. Nyt kehitettävän tuotteistukseen perustuvan taloussuunnittelumallin avulla näihin palvelutarpeen muutoksiin pyritään pääsemään entistä paremmin kiinni. Muuttuvien tarpeiden lisäksi uusi malli huomioi myös kaupungin strategiset tavoitteet: resurssipainotuksia voidaan muokata kaupungin strategian mukaan.

Uuden taloussuunnittelumallin avulla Hyvinkää tekee entistä parempia päätöksiä entistä parempaan tietoon pohjautuen.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen istunut talousasioiden päällä oikeastaan koko urani ajan: taloussuunnittelijana, -päällikkönä ja -johtajana. Talousjohtajan tehtäviä olen tehnyt vuodesta 2011, ensin naapurikunnassa Hausjärvellä ja sittemmin täällä Hyvinkäällä.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Jos Mitä Missä Milloin -kirjoja ei lasketa, niin viimeisimpänä yöpöytää taisi kuluttaa joululahjaksi saatu Joseph Knoxin The Smiling Man – puhdasta dekkarijännitystä siis.

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi

Naapurin kanssa on aina kiva vaihtaa kuulumisia. Jatketaan siis porilaislähtöisten kuntavaikuttajien linjaa ja heitetään pallo naapurikunnan Nurmijärven talousjohtajalle Ville Rajahalmeelle!


MARKUS PEEVO
Työ: Talousjohtaja, Hyvinkään kaupunki
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto
Asuu: Hyvinkäällä
Syntynyt: 1973


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Hyvinkään kaupunki / Teemu Heikkilä