Kaupungin talous- ja rahoituspäällikkö Valtteri Mikkola toivoo positiivisen kehityksen heijastuvan myös keskuskunnan haasteiden kanssa painivaan talouteen.
Miten Turun kaupungilla menee?
Suomen ensimmäinen kaupunki jatkaa kasvuaan. Turun väkiluku lisääntyy vuosittain lähes 2000 hengellä, ja uusia asuntoja rakennetaan runsaasti.
Viime vuosien kyselyissä kuntalaiset ovat antaneet kaupungille erinomaiset arvosanat etenkin turvallisuuden, kulttuurin ja sivistyspalvelujen osalta. Myös panostukset elinkeinoelämään tuottavat tulosta. EK:n tuoreimmassa Kuntaranking-selvityksessä Turku jatkaa suurimpien kaupunkien kärjessä.
Talouden osalta painimme keskuskunnille tyypillisten haasteiden parissa. Kasvavat palvelutarpeet sekä valtion viimeaikaiset päätökset ovat heikentäneet Turun taloudellista tilannetta. Tavoitteena on vahvistaa toimintaympäristössä vallitsevaa positiivista kehitystä ja saattaa talous kestävälle pohjalle.
Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?
Turku uudistuu ja kasvaa tulevina vuosina rohkeasti. Yhdessä kuntalaisten, yksityissektorin ja muiden julkisten toimijoiden kanssa olemme käynnistäneet liudan kärkihankkeita, jotka edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja virkistävät elinkeinoelämää.
Keskustavisio-hanke vahvistaa kaupungin vetovoimaa keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä parantamalla. Yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymän kautta Itäharjuun ulottuvaan Turun Tiedepuistoon syntyy kansainvälisesti kiinnostava ja monipuolinen osaamiskeskittymä. Smart and Wise Turku -kärkihankkeella lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia, kaupungin kilpailukykyä ja oman toiminnan tuottavuutta tiedon jalostamisen avulla.
Turku uudistuu rohkeasti myös ilmastopolitiikassaan: kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupungin ilmastosuunnitelma toimii yhteisenä alustana myös yrityksille ja yhteisöille, ja mukana onkin jo 65 erilaista ilmastoratkaisua.
Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Turkuun liitetään?
Meitä turkulaisia on niin moneksi, että yhtä yhtenäistä Turku-kuvaa on vaikea kiteyttää. Toivon kuitenkin monipuolisuuden ja viihtyisyyden nousevan nopeasti mieleen.
Kaupunkilaisten näkökulmasta on tärkeää, että turvallinen ja sopivan kokoinen kaupunki panostaa asukkaiden hyvinvointiin ja varmistaa palvelujen saatavuuden. Elinkeinoelämän kannalta osaava työvoima ja yhteistyöhaluinen ympäristö on huomionarvoista.
Ja eihän tuo kuvankaunis Aurajokirantakaan ole ensimmäisenä mielikuvana pöllömpi.
Entä mistä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?
Turku saatetaan yhä mieltää opiskelijakaupungiksi, josta siirrytään valmistumisen jälkeen muualle työelämään. Todellisuudessa tarve työperäiseen muuttoon voi osoittautua oletettua pienemmäksi.
Suunnitellun Tunnin juna -hankkeen myötä matka-aika pääkaupunkiseudulle lyhenee merkittävästi. Päätös siitä, viettääkö aikansa mukavasti junassa työskennellen vai aamuruuhkassa jonottaen muuttuu entistä helpommaksi. Sähköiset työkalut tarjoavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen.
Mitkä ovat Turun suurimmat vahvuudet? Entä haasteet?
Väitän Turun tarjoavan erinomaista vastinetta niin ajalle kuin rahalle. Kaupunki tarjoaa upeat puitteet aktiiviseen ja monipuoliseen elämään: mahdollisuudet työskennellä, harrastaa ja nauttia elämästä ovat ainutlaatuiset.
Joka neljäs turkulainen on opiskelija ja yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa Turun talousalue muodostaa maailmanluokan innovaatiokeskittymän. Värikkään ja jatkuvasti kansainvälistyvän kulttuurikaupungin uudistumista on ollut ilo seurata.
Haasteet liittyvät murroksiin, joiden parissa tällä hetkellä eletään. Kaupungistuminen, ikääntyminen ja ilmastonmuutos, digitalisaatio ja ihmisten muuttuvat tarpeet – nämä heijastuvat väistämättä kaupungin tuottamiin palveluihin.
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
Olen työskennellyt viimeiset 12 vuotta Turun kaupungin konsernihallinnossa ylimmän johdon ja päätöksenteon tukena. Viimeiset vuodet olen vastannut toiminnan ja talouden suunnittelun prosesseista. Olen myös ollut mukana lukuisissa taloudellisen aseman parantamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen tähtäävissä sopeutus- ja uudistusohjelmissa.
Maaliskuusta alkaen olen johtanut kaupungin talouden ja rahoituksen vastuualuetta, joka huolehtii muun muassa taloushallinnon prosesseista sekä toiminnan ja talouden ohjausmallista.
Minkä kirjan luit viimeksi?
Vapaa-aikani täyttyy kahdesta tyttärestäni ja harrastuksista, joten lukemiseen jää harmillisen vähän aikaa. Olen viime aikoina kokeillut äänikirjoja liikkumisen lomassa. Viimeisimpänä kuuntelussa oli Alexander Stubbin muisteluteos.
Kesälomalla luin Aki Hintsa – Voittamisen anatomia -kirjan, joka muistutti sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin merkityksestä.
Kenet haluaisit nähdä haastateltavan seuraavassa Huomisen tekijöissä?
Olen aina ihaillut porilaisten intohimoista asennetta ja korutonta suoruutta. Haluaisin seuraavaksi kuulla Porin kaupungin talousyksikön päällikön, Tuomas Hatanpään, ajatuksia. Hän on varsinainen talousasioiden monitaituri.
VALTTERI MIKKOLA
Työ: Talous- ja rahoituspäällikkö
Koulutus: Tradenomi (ylempi AMK)
Syntynyt: Turussa vuonna 1981
Asuu: Turussa
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- Punkalaitumelta ponnistaa Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja
- Vetovoimainen Jyväskylä satsaa liikuntaan
- Lahden ympäristösatsaukset luovat perustaa kestävälle kasvulle
Teksti: Roope Huotari
Kuva: Samuli Salo