Kaikki ajankohtaiset

Ilmiöt

|

Sopeutustoimet horjuttavat lähivuosien opiskelija-asuntotuotantoa 

Uudiskohteen rakennustyömaa

Opiskelija-asuminen on nyt tiukilla: nuoret hakevat edullisia asuntoja ennätyksellisen paljon, mutta samalla julkisen tuen säästökuuri hankaloittaa uuden asuntokannan tuotantoa.

Opiskelijoiden tukipolitiikka käy tällä hetkellä läpi useampaa yhtäaikaista mullistusta. Tukikeskustelu on käynyt kuumana kevään kehysriihestä lähtien, jolloin hallitus päätti siirtää opiskelijat takaisin opintotuen asumislisälle elokuussa 2025. Jo tänä vuonna asumistuki pienenee ja opintorahan indeksikorotukset ovat jäässä, mikä osuu suoraan opiskelijoiden kukkaroon.

Leikkuri iskee myös toista kautta, sillä samaan aikaan hallitus alentaa erityisryhmien investointiavustuksia. Opiskelija-asuntoyhteisöt, joista monet ovat Kuntarahoituksen asiakkaita, joutuvat investointiavustusten heiketessä tukalaan tilanteeseen. Investointiavustuksia voidaan myöntää erityisryhmille tarjottavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen. Vuonna 2023 avustusten määräraha oli 120 miljoonaa euroa, tänä vuonna enää 63 miljoonaa. Vuonna 2025 investointiavustukset pienenevät entisestään merkittävästi 15 miljoonaan euroon.

Leikkauksen uskotaan vaikeuttavan muun muassa opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien ja ikääntyvien asuntorakentamista. Jo ennestään pienen opiskelijoille varatun investointiavustuksen pelätään kutistuvan nyt olemattomaksi. Suomen opiskelija-asuntoyhteisöille muutos tulee olemaan tuntuva.

– Käänteet ovat olleet vuoden aikana todella nopeat. Ensin näytti siltä, että investointiavustus putoaa puoleen. Nyt näyttää siltä, että mahtaako juuri mitään olla jäljellä. Se muuttaa investointilaskelmia kovastikin, kertoo Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski.

Kasvavaan asuntokysyntään mahdotonta vastata nopeasti

Tiukka säästökuuri näkyy tällä hetkellä suoraan opiskelija-asuntosäätiöiden hakemusmäärissä. TOASilla opiskelija-asuntojen kysyntä on huipussaan jo toista vuotta.

– Monta vuotta on ollut niin, että yksiöihin haetaan eniten, mutta myös soluhuoneisiin ja perheasuntoihin on nyt enemmän hakijoita kuin vuosi sitten, Koski kertaa kesän hakijoiden toiveita.

Opiskelija-asunnon saaneet pitävät niistä kiinni myös pidempiä aikoja: kun kohtuuhintaiseen kotiin on päästy, siitä ei muuteta pois yhtä nopeasti kuin aiemmin. Vaikka kohtuuhintaisille asunnoille on enemmän kysyntää kuin koskaan, nopeita ratkaisuja ei ole tarjolla – nyt vireille laitettavat uudiskohteet saattavat valmistua vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Samaan aikaan investointiavustusten leikkaus vaikeuttaa uusien rakennushankkeiden käynnistämistä. Koski myöntää, että säätiöiden täytyy varautua tulevaisuudessa punnitsemaan nykyisestä poikkeavalla tavalla ja entistä tarkemmin, voidaanko uuden kohteen rakentamista aloittaa. Täysin seinään uudistuotanto ei kuitenkaan ole törmännyt.

– Toistaiseksi olemme pystyneet pitämään nykyisten uudiskohteiden rakennuksen käynnissä, Koski vakuuttaa.

TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski rakennustyömaalla
TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski

Arjen säästöpaine kasvaa – velkaantuuko uusi opiskelijasukupolvi?

Ensi vuoden elokuussa voimaan astuu toinen säästötoimenpide, joka supistaa asumisen tukea entisestään: opiskelijat siirtyvät takaisin opintotuen asumislisään yleisen asumistuen piiristä. Yleistä asumistukea opiskelijat ovat saaneet vuodesta 2017. Aiemman uudistuksen vaikutuksista saadaan tuoretta tietoa syksyllä Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n tutkimushankkeen myötä.

– On joitain havaintoja, että vuoden 2017 uudistuksen jälkeen yksin asuminen olisi yleistynyt kimppa-asumisen kustannuksella. Nyt mennään toiseen suuntaan, eli syntyy kannustin edullisempaan ja vaatimattomampaan asumiseen, VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen kuvailee.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Aino Halinen kertoo opiskelijoiden olevan huolissaan toimeentulostaan. Halisen mukaan leikkaukset kuukausibudjettiin ovat merkittäviä, minkä vuoksi moni opiskelija miettii nyt kulutusvalintojaan ja erityisesti isointa kuluerää, asumista. VATT:n Lyytikäinen arvioi myös opiskelijoiden saattavan joutua kiristämään vyötä monin tavoin.

– Opiskelijat voivat reagoida myös muilla tavoin, kuten työnteolla, asumisvalinnoilla ja muusta kulutustasosta tinkimällä, Lyytikäinen pohtii. – Velanoton lisääminen on yksi mahdollinen tapa opiskelijalle paikata leikkausten vaikutusta kulutusmahdollisuuksiin.

Halisen arvion mukaan tästä opiskelijasukupolvesta tulee hyvin velkaantunut, millä on pitkäkantoiset vaikutukset tulevaisuuden rakentamiseen, omistusasuntoon ja perheen perustamiseen.

– Leikkaukset osuvat niihin opiskelijoihin, joilla menee jo valmiiksi heikosti. Toimeentulollakin on tutkitusti suuri vaikutus ihmisen mielenterveyteen.

Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat merkittävä asuntojen tarjoaja

Suomen opiskelija-asuntoyhteisöt omistavat yhteensä yli 45 000 vuokra-asuntoa opiskelupaikkakunnilla. Valtaosa niistä on rakennettu valtion tuella. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry on alan edunvalvontajärjestö, jonka jäseninä ovat 21 opiskelija-asuntoyhteisöä. Valtio on edistänyt opiskelijakotien rakentamista korkotukilainoilla sekä erityisryhmien investointiavustuksella, joka on nyt heikentymässä merkittävästi. Kuntarahoitus on valtion tukeman asuntotuotannon merkittävä rahoittaja.

Lähde: Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: TOAS – Tampereen opiskelija-asuntosäätiö

Lue myös: