Kuntarahoituksen Talous&Kunnat-tapahtumassa 24.9. keskustelussa olivat kestävä rakentaminen ja uudet vihreän rahoituksen kriteerit.
Keskustelua veti tuttuun tapaan senior analyytikko Mika Korhonen. Vierailevina asiantuntijoina keskusteluun osallistuivat Granlund Oy:n kestävän rakentamisen johtava asiantuntija Charlotte Nyholm ja Tampereen kaupungin kestävän asumisen ja rakentamisen erityisasiantuntija Tanja Tyvimaa. Vihreää rahoituskulmaa keskusteluun toi Kuntarahoituksen oma kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä.
Erkkilä esitteli tilaisuuden aluksi vihreän rahoituksen päivittyneen viitekehyksen, joka tuo kestävään rakentamiseen “sparraavaa kiritystä”. Energiatehokkuusvaatimus tiukentuu ja kaiken uudisrakentamisen osalta mukaan tulee hiilijalanjäljen laskenta, Erkkilä kuvasi rakentamisen kannalta keskeisimpiä uudistuksia.
Päivittynyt viitekehys on asiantuntijavieraiden näkökulmasta looginen suunta. Nyholm pohti, kuinka kapealta 10-15 vuoden takainen energiatehokkuuden näkökulma tänä päivänä jo tuntuu ja kuinka paljon siitä on edistytty. Tyvimaan mukaan Tampereella ollaan hyvissä asemissa ja kehityksen kyydissä myös uusien kriteerien valossa.
– Rahoitus on hyvä keino puskea kestävyyttä eteenpäin. Tampereen näkökulmasta paljon ei muutu, sillä hankkeiden hiilijalanjälkeäkin on laskettu meillä jo viisi vuotta.
Tampere etenee datalla ja tiedolla hiilineutraaliutta kohti
Tampere on sitoutunut useisiin kestävyystavoitteisiin ja tähtää hiilineutraaliksi 2030 mennessä. Ajattelua ohjaa kuitenkin pidempi jänne.
– Tulemme omistamaan kohteet kymmeniä, jopa satoja vuosia. Laskemme kohteiden elinkaarikustannuksia ja painotamme, että ne kestäisivät käyttöä ja toisivat sitä kautta päästöttömyyttä. Pyrimme helppohuoltoisiin rakennuksiin ilman ylimääräisiä energia- tai korjauskustannuksia, Tyvimaa kuvaili kaupungin kulmaa rakentamiseen.
Hiilijalanjäljen minimointia Tampere lähestyy kattavan tilastoinnin kautta.
– Meillä on dataa ihan rakennusosan tarkkuudella. Se auttaa tunnistamaan runsashiilisimmät ratkaisut ja pohtimaan, mitä niille voisi tehdä, Tyvimaa kertoo.
Erkkilä kehui Tampereen kokonaiskattavaa otetta kestävään rakentamiseen ja myös sen selkeää dokumentaatiota. Tämä tukee vihreän rahoituksen päätöksentekoa varsinkin, kun rahoittaja ei ole rakentamisen substanssiosaaja.
– Kun asiat ovat yksiselitteisesti läpikäyty ja aukikirjoitettu, saamme arvokkaalle hankkeelle arvoisensa pisteytyksen, Erkkilä tiivisti.
Kestävän rakennuttajan on uskallettava haastaa totutut mallit
Miksi toiset onnistuvat kestävässä rakentamisessa paremmin kuin toiset? Korhonen asetti kysymyksen satoja kestävän rahoituksen hankkeita nähneelle Erkkilälle. Hän kertoi strategioiden usein olevan oikeita, mutteivät käänny aina yksittäisen hankkeen tasolle.
– Tavoitteet liudentuvat keskiarvoon, vakiintuneeseen tapaan, tai riskienhallintaan. Asiat päätetään helposti tehdä kuten tehtiin viimeksikin. Mutta jos vihreää rahoitusta haluaa saada, pitäisi asioita uskaltaa tehdä eri tavalla, Erkkilä rohkaisi.
Kestävä rakentaminen mielletään edelleen kalliiksi, mikä voi jarruttaa päätöksiä. Nyholm patisti rakennuttajia seuraamaan hintakehitystä: yllätys on todennäköisesti positiivinen.
– Rakentamisen tuotevalmistuspuolella on kyllä tunnistettu vähähiilisyyden tarve. Innovaatioita syntyy ja skaalautumista tapahtuu ja se vaikuttaa hintoihin. Monesti mielikuva vastaa kahden vuoden takaista hintatasoa, ei nykyhetkeä.
Kestävä pohja on myös helpompi valaa ennakkoon kuin kesken hankkeen. Suunnitteluratkaisuilla voidaan pienentää hiilijalanjälkeä – kunhan tarve vain tiedetään ajoissa, Nyholm muistuttaa.
– Voimme löytää ratkaisuja, joilla ei ole kustannusvaikutusta – tai se on jopa negatiivinen. Esimerkiksi rakennepaksuutta ei tarvitse aina valita ja tehdä kuten ennenkin, vaan aidosti suunnitella ja optimoida se. Samalla voidaan vähentää massaa, hiiltä ja kustannuksia.
Raha on kestävyyden työkalu, niin markkinoilla kuin kuntien kilpailutuksissa
Kuntien mahdollisuudet vastata kestävyysodotuksiin vaihtelevat talousnäkymän ja sisäisen osaamisen mukaan. Tampereella tilanne on hyvä, mutta Tyvimaa myöntää riittävien resurssien jäävän valitettavan usein suurten toimijoiden luksukseksi.
– Tampereella rakennetaan paljon ja meillä on todella hyvä ja asiantunteva organisaatio toiminnan takana. Nämä ovat ison kaupungin etuja. On ymmärrettävää, että pienille kaupungeille tilanne on haastavampi.
Pienikin kunta voi silti aktiivisesti vaatia rahoilleen kestävää vastinetta. Nyholm muistutti, että raha motivoi ja sillä voi kirittää rakennusyrityksiä. Hän nosti esiin elinkaarikilpailutuksen osana kuntien työkalupakkia kestävyystavoitteisiin pyrittäessä.
– Esimerkiksi Turku nosti koulu- ja päiväkotikilpailutuksissaan hiilijalanjäljen pienuuden yhdeksi kriteeriksi. Tällöin nähtiin, että urakoitsijat kääntävät kyllä kaikki kivet hiiltä vähentävien ratkaisujen löytämiseksi.
Kestävä rakentaminen ei myöskään ole vain kansalaisten ja järjestöjen odotusarvo: sitä vaativat myös markkinat. Granlund on kartoittanut asiaa kyselytutkimuksin. Vastaukset kertovat, että hiilijalanjäljen mittaaminen ja luontovaikutukset ovat olleet sijoittajien asialistalla jo pitkään ja rakennusalan on siihen pystyttävä vastaamaan.
Sijoittajat huomioivat sekä ilmastonmuutoksen hillintää että muita ympäristövastuullisuuden osa-alueita paljon laajemmin kuin rakennusalan toimijat keskimäärin. Sijoittajat toimivat rakentamisen vihreän siirtymän veturina, Nyholm valotti.
Myös Kuntarahoituksen uudessa vihreässä viitekehyksessä näkyy entistä vahvemmin EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, joka sekin kumpuaa sijoittajien odotuksista. Taksonomiasta kannattaa olla perillä, sillä myös Kuntarahoitus haluaa sen kriteerit täyttäviä hankkeita salkkuunsa. Kestävä tekeminen on taloudellisesti tekemistä.
– Tällaiset hankkeet kertovat sijoittajille, että sijoittamalla Kuntarahoituksen bondiin saa aikaan tiettyjä vaikutuksia ja rahoittamamme kohteet täyttävät tietyt kriteerit. Se taas helpottaa varainhankintaamme ja lisää kilpailukykyämme markkinoilla, Erkkilä muistutti.
Katso tapahtuman koko tallenne YouTube-kanavaltamme tai alta:
Lue lisää kestävästä rahoituksesta ja päivittyneistä viitekehyksistämme:
Kestävän kehityksen laina tuo kuntien rahoitukseen joustoa ja ilmastotyöhön vauhtia
Kuntarahoitus laajentaa vihreää rahoitustaan luonnon monimuotoisuutta edistäviin hankkeisiin