Viimeiset vuodet ovat olleet kuntataloudelle suotuisia, mutta Kuntarahoituksen viimeisin suhdannekatsaus ennakoi edessä olevan vaikeampia aikoja. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio pureutuivat keskustelussa kuntien tämänhetkisiin haasteisiin sekä kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin. Keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Veroprosenttien nousu ja kuntien eriytyminen huolettavat
Karhunen toi keskustelun aluksi esiin huolensa kuntatalouden kehityksen suunnasta.
– Syksyn barometrin mukaan lähes puolet kunnista suunnittelee veroprosenttinsa nostoa. Kuntakenttä on tällä hetkellä hyvin eriytynyttä – on kuntia, joilla menee äärimmäisen hyvin, kuntia, joilla menee todella huonosti ja suuri joukko, joka asettuu näiden ääripäiden väliin. Yhä useammassa kunnassa valtionosuudet ja tuloverot eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaan on turvauduttava velanottoon, Karhunen pohti.
Herrala puolestaan muistutti, että isot, menestyvät kaupungit nostavat talousennustetta.
– On tärkeää pohtia, mitä näiden vetureiden takana tapahtuu. Kuntien selviäminen tulevista investoinneista todella mietityttää.
Myös soteuudistuksen jälkeisvaikutukset nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. Mäkelä huomautti, että sotekiinteistöjen myyntituotot tulevat eriyttämään kuntien taloutta.
– Monissa kunnissa sotekiinteistöt tulevat jäämään tyhjilleen, eikä niille ole helppo löytää uusia käyttötarkoituksia. Mielestäni soteuudistuksessa ei ollut huomioitu tätä ongelmaa riittävän hyvin.
Kiinteistökysymyksissä ero kasvavien ja pienempien kuntien välillä korostuu.
– Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa, kun kiinteistöjen vuokrasopimukset alkavat pikkuhiljaa erääntyä. Jälleen kerran kasvukunnat ovat paremmassa tilanteessa, sillä niissä sotekiinteistöillä on selkeä arvo. Sen sijaan muuttotappiokunnissa kiinteistöjen arvo on valitettavasti negatiivinen, Kallio totesi.
Normien purkua ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan
Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntien lainakanta säilyy tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Painelaskelman mukaan kuntasektorin velka voi kasvaa kuitenkin jopa kolmanneksella seuraavan neljän vuoden aikana.
Kallio muistutteli puheenvuorossaan viime vuosina vallinneen poikkeustilan vaikutuksista rahoituskustannuksiin. Nollakorot ja jopa negatiiviset korot, joihin ehdimme tottua, eivät välttämättä heijasta talouden todellista tilannetta, hän korosti.
– Kokonainen sukupolvi työntekijöitä on tullut työelämään aikana, jolloin lainojen korot ovat olleet olemattomia. Vaikka nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna alhainen, on se kuitenkin noussut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämänhetkinen velkakanta on 18,5 miljardia euroa: neljän prosentin koronnousu tarkoittaa merkittäviä kustannuksia tulevaisuudessa.
– En olisi niin huolissani kuntien velkaantumisesta, vaan ennemminkin valtion velkaantumisesta. Valtio velkaantuu käyttötalouspuolella, mutta keskimääräisessä kunnassa tulot riittävät menojen kattamiseen ja velanotto kohdistuu lähinnä investointeihin. Hyvin paljon investoinneista on myös elinvoimainvestointeja infran ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, kommentoi Karhunen.
Kallio korosti kuntien tärkeää roolia kaiken yritystoiminnan perusyksikkönä.
– Kun haluamme houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen, meidän täytyy muistaa, että juuri kunnat ja kaupungit ovat niitä paikkoja, joissa yritykset toimivat ja niiden työntekijät asuvat ja elävät.
Myös norminpurkutalkoot nousivat esiin useammassa puheenvuorossa.
– Julkisessa keskustelussa pitäisi puhua myös siitä, mitä voidaan tehdä vähemmän. Kannustan kaikkia miettimään, mitkä ovat ne turhat normit ja hallinnolliset prosessit, jotka voitaisiin poistaa toiminnan tehostamiseksi, Karhunen kehotti.
Vuoden 2026 alusta voimaan astuva kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus puhutti myös osallistujia. Kustannusneutraalisti toteutettavaa uudistusta ei nähty helpoksi kunnille ja mielipiteet sen toteutustavasta vaihtelevat eri kuntien välillä. Kuntaliiton Karhunen korosti, että uudistuksen tulee olla kokonaisvaltainen eikä keskittyä ainoastaan valtionosuuksiin.
Keskustelun kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kunnat tulee ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon.
– Kunnissa on varmasti hyviä ratkaisuehdotuksia ja olemme valmiita lähtemään mukaan talkootyöhön, jotta löytäisimme aidosti kestäviä ratkaisuja, Mäkelä totesi.
Kuntien välinen yhteistyö nousi keskustelussa avainasemaan tulevaisuuden rakentajana.
– Yhteistyö on erittäin tärkeää varsinkin pienten kuntien näkökulmasta. Omassa kunnassani Isojoella yhteistyötä on tehty muiden kuntien kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja ateriapalveluiden järjestämisessä. Tämä on antanut Isojoelle mahdollisuuksia myös taloudelliseen menestykseen, Herrala kertoi.
Tulevaisuuden investointinäkymät ja konstit kuntatalouden tasapainottamiseen
Tulevaisuuden investointinäkymistä puhuttaessa keskustelijat nostivat esiin esimerkiksi infrastruktuuriverkostojen ja teiden valtavan korjausvelan. Perusinfrastruktuuri on rakennettava, koska kaupungistuminen ja muuttoliike niin vaativat, Kallio korosti. Infra ja tiet ovat kasvun mahdollistaja – tai sen tukko.
Mäkelä muistutti, että vaikka kuntien investointeja tulee tarkastella kriittisesti, tiettyjen asioiden kunnossapidosta on pakko huolehtia.
– Jos esimerkiksi Nurmijärven alueella ei voida laittaa rahaa teihin tai infrastruktuuriin, torppaamme samalla koko Suomen kasvua. Tällaiset investoinnit ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta, Mäkelä muistutti.
Karhunen kantoi huolta pienistä kunnista, joissa työvoimapula on huutava.
– Asuntotuotanto siirtyy yhä enemmän kunnille. Esimerkiksi länsirannikon ja Lapin alueilla on tehty uusia teollisuusinvestointeja, mutta vuokrataloyhtiöille ei saada valtion rahoitusta. Työvoiman houkuttelemiseksi alueille on tarpeen rakentaa uusia asuntoja.
Investointien nopea väheneminen ei ole näköpiirissä. Kallio nosti esiin valtiovarainministeriön pitkän aikavälin kuntatalousennusteet, joissa nettoinvestointi on pysymässä korkeana, noin 4 miljardin tasolla. Talouden tasapainottamiseksi keskustelijat ehdottivatkin muita keinoja kuin investointien supistamista.
– Suurin osa kunnista menettää tällä hetkellä varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisiä asukkaita. Palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa tulisikin tarkastella kriittisemmin, Karhunen muistuttaa.
Isojoella on uskallettu tehdä palveluverkon osalta vaikeitakin ratkaisuja, Herrala sanoi. Hän näki tämän yhtenä syynä kunnan taloudelliseen hyvinvointiin – ja kannusti kuntatoimijoita rohkaistumaan riittävän ajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon.
– Meillä pienissä kunnissa on jouduttu tekemään jo pidemmän aikaa älykästä taloudellista sopeutumista. Isommat kunnat ovat vasta nyt tulossa sopeutumistoimia vaativaan tilanteeseen, joten niiden kannattaisi ottaa oppia pienemmistään.
Tilaisuuden päätteeksi osallistujat valitsivat aiheen, johon heidän mielestään kuntien tulisi lähitulevaisuudessa keskittyä.
– Toivon lisää rohkeutta ja järkeä päätöksentekoon – enemmän realistista suhtautumista asioihin sekä järkevien ratkaisujen etsimistä päätöksenteossa, Mäkelä totesi.
Herrala taas peräänkuulutti fiksua rahoitusuudistusta, jotta kaikenlaisilla kunnilla olisi mahdollisuus järjestää palveluita myös tulevaisuudessa.
– Säästötalkoiden keskelläkään elinvoiman kehittämistä ei saa unohtaa.
Kallio palasi rohkean ja pitkäjänteisen päätöksenteon teemaan.
– Kunnissa tulisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen.
Karhunen muistutti, että hyvä johtajuus mahdollistaa paljon.
– Peräänkuulutan luovaa ajattelua ja vuorovaikutusta mahdollistavaa johtajuutta, eli ”management by possibilities” -lähestymistapaa.
Voit kuunnella keskustelun kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:
Katso myös aiemmat Talous & kunnat -tapahtumat:
Kestävät investoinnit 17.10.2023
Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit
Investoinneilla elinvoimaa 31.5.2023
Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle
Talous uudistusten keskellä 5.4.2023
Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana