Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Aiheesta keskustelemassa olivat A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Anssi Salonen, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho, sekä Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä. Kolmikon keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.

Kestävyys vaatii investointivalmiutta, mutta maksaa itsensä takaisin

A-Insinöörien Salonen esitteli havaintoja siitä, mitä kestävä rakentaminen maksaa. Kestävyysvaatimukset korostuvat nykyaikana, mutta samaan aikaan moni painii kysymyksen kanssa: millaisia investointeja rakennushankkeen kestävyyden lisäämiseksi tulisi tehdä?

– Erilaisia malleja on paljon. Meidän arviomme on, että lisäinvestointi liikkuu yleensä 0-17 prosentin välillä verrattuna perinteisiin rakennustapoihin.

Toisaalta kestävät ratkaisut tuovat myös taloudellisia hyötyjä tulevaisuudessa. Investointeja tarvitaan rakennus- ja suunnitteluvaiheessa, mutta kuluja voidaan kattaa käytön aikana. Esimerkiksi vuokra- ja myyntihintapreemiot tuovat etuja, samoin kestävien materiaalien ja energiaratkaisujen myötä pienenevät hoitokulut.

– Ennen kaikkea kiteyttäisin oppimme kolmeen näkemykseen, kun rakennushanketta lähtee tekemään: tee tulevaisuuden kestäviä päätöksiä, hallitse investointiriskit ja varmista että kohde vastaa myös vihreän siirtymän tavoitteisiin, ja varmista hankkeen toteutettavuus myös rahoituksen osalta.

Esittelyssä Kokkolan Piispanmäki

Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho esitteli Piispanmäen koulua ja päiväkotia. Lähtökohtana 2025 valmistuvassa kohteessa on ollut EU-taksonomian vaateiden ylittäminen ja suuntaviivojen luominen tuleville hankkeille. Piispanmäessä onkin satsattu kestäviin ratkaisuihin: tiiveysvaatimuksiin on kiinnitetty huomiota, kiinteistössä tullaan hyödyntämään hybridilämmitystä ja uusiutuvia energianlähteitä, ja paljon muuta.

– Suunnittelun pohjana toimivat Kokkolan strategiset tavoitteet: ”sopivasti lähellä”, ”onnistumme yhdessä”, ja ”resurssiviisaus”. Tarkoitus on parantaa ihmisten hyvinvointia: se on tämänkin hankkeen taustalla, Isoaho tiivisti.

Piispanmäkeä suunnitellaan iteroiden kohti optimaalisinta hinta-laatusuhdetta. Optimointi ei tässä tarkoita halvinta vaihtoehtoa, vaan keskeistä on elinkaarikestävyys. Myös mesta-ajattelu korostuu: toteutustavat ovat ennakoivia ja sovittuja tuloksia mitataan rakennusosan valmistuttua. Tällä pyritään rakentamaan rakennuksen osia, jotka ovat heti kerralla valmiita sovitun mukaisesti.

Menneisyyden löytää lopulta edestään, niin myös rakentamisessa. Tätä Isoaho korosti nostamalla esiin Kokkolan uusimmat talousarviotiedot.

– Kiinteistöjen sähkö- ja lämmitysenergia haukkaavat 33,6 prosenttia kuluista. Tämä ei ole pikkuraha. Aiemmilla valinnoilla on valtava merkitys: mitä tiiveysvaatimuksia, lämmitys- ja energianratkaisuja on valittu ja miten niitä on hoidettu ja ylläpidetty.

Vihreät hankkeet näyttävät tärkeää esimerkkiä

Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä puhui esityksessään vihreän rahoituksen roolista kestävien investointien mahdollistajana kunta- ja asuntosektorilla. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa rahoitusmarkkina on valjastettu välittäjävoimaksi, jonka kautta kestäville hankkeille halutaan riskisopeutettu hinta ja rahoituskustannus, Erkkilä kuvaili.

– Kunta on se alusta, joka mahdollistaa asuin- ja toimintaympäristömme kaiken infran ja toiminnan. Siksi kunnilla on keskeinen rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rahoittajana haluamme olla mukana ratkaisemassa näitä kysymyksiä hankkeiden ja projektien muodossa.

Vihreä rahoitus on verrokkihankkeita edullisempaa, mutta Erkkilä korosti esityksessään myös muita hyötyjä, kuten hankkeiden referenssiarvoa ja niiden asettamaa esimerkkiä.

– Usein vihreät kohteet ovat myös asiakkaidemme kärkihankkeita, joita mekin nostamme esiin kanavissamme. Tätä hyvää tekemistä haluamme rummuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Selviävätkö kestävät ratkaisut rakennusalan haasteissa?

Esitysten ohella studiossa käytiin aktiivista keskustelua. Rakennussektori on viime aikoina ollut kovassa vastatuulessa ja Kuntarahoituksen Mika Korhonen esittikin odotetun kysymyksen: joutuvatko myös kestävät ratkaisut säästökuurille?

Tämä kuulostaisi helpolta leikkauskohteelta, mutta yksioikoinen asia ei ole, Anssi Salonen pohti.

– Nykyään kestävyys pystytään perustelemaan: se on parempi ratkaisu käyttäjille ja myös taloudellisesti kestävää. Olen huolissani kestävyyden puolesta, mutta myös toiveikas siitä, että sen hyödyt ymmärretään.

Veli-Matti Isoaho arvioi, että kestävyydestä ei ainakaan Kokkolassa lähdetä karsimaan. Hän uskoo, että hyödyt tunnistetaan myös yritysten puolella.

– Suunnittelutoimistot, joiden kanssa teemme yhteistyötä, ovat virittäytyneet samaan toimintaympäristöön kuin mekin ja näkevät tässä oman kilpailuetunsa. Tuntuisi oudolta, että tätä ajattelua lähtisi kukaan purkamaan: kilpailuetu tulee juuri siitä, että pystyy osoittamaan kestävän kehityksen järjestelmänsä ja laatujärjestelmänsä olevan kunnossa.

Suuret trendit vaikuttavat siihen, miten kestävyys nähdään, mutta niin myös ruohonjuuritason yksilöt. Parhaiden hankkeiden takaa löytyy usein asialle omistautuneita ammattilaisia, jotka kirittävät tiimiä ympärillään, Rami Erkkilä huomioi.

–  Niissä hankkeissa, joita omalle pöydällenikin päätyy, on usein yhteisenä nimittäjänä henkilö organisaation sisällä, joka on valmis laittamaan kroppaansa likoon kestävyyden puolesta. Heillä on erinomaisen iso merkitys. Harmi, että vaikkapa Veli-Matin kaltaisia toimijoita ei pystytä vielä nykyteknologialla monistamaan!

Voit kuunnella vieraiden esitykset sekä vilkkaan keskustelun kestävistä investoinneista kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:

Talous & kunnat: kuntatalouden uusi suunta