Vanhan kulttuurikeskuksen korjauksesta ja uudistuksesta oli Valkeakoskella puhuttu jo kautta 2010-luvun. 1970-luvulla valmistuneelle keskukselle ei oltu sen historian aikana tehty merkittäviä peruskorjauksia.
– Vanha kulttuurikeskus oli melkoinen energiasyöppö ja tuotti paljon lämpöhukkaa, joten tarvetta uudistukselle oli, kertoo Valkeakosken sivistysjohtaja Markku Valkamo.
Hankesuunnitelma ja investointipäätös hyväksyttiin kesällä 2018. Siinä kärkivaihtoehdoksi nousi kirjaston muutto kaupungin keskustaan ja kansalaisopistotoimintaa järjestävän Valkeakoski-opiston sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emilin muutto vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.
Entisen kirjaston sisätilat päätettiin saneerata kokonaan: rakennuksen runko ja julkisivu säilytetäisiin suojelustatuksen vuoksi ennallaan. Suunnitelmaan kuului myös uusien tilojen rakentaminen kahviolle ja musiikkiopistolle sekä uusi monitoimisali, joka sopii muun muassa esityksien ja konserttien järjestämiseen sekä toimii valtuuston uutena kokouspaikkana.
Hiljaa hyvä – ja monikäyttöinen – tulee
Rakentamispäätös tehtiin 2020 ja rakennustyöt käynnistyivät 2021. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen mahdollistama uusi kulttuurikeskus Luova valmistui lokakuussa 2022. Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair arvostaa uutta keskusta: se tuli paikallisille kulttuurityöläisille ”kuin aikaisena joululahjana”.
– Kun olen keskustellut muualla Suomessa työskentelevien kollegoiden kanssa, on moni ollut vaikuttunut, että Valkeakoskella on satsattu ja rakennettu uutta eikä vain peruskorjattu vanhaa. Tuntuu myös hyvin merkitykselliseltä, että verraten pieni kaupunki uskaltaa satsata paikalliseen kulttuuritarjontaan. Uskon, että vielä 20–30 vuoden kuluttuakin voimme katsoa taaksepäin ja kiitellä päätöstä rakentaa kulttuurikeskus.
Ensimmäisinä vuosinaan keskus toimii aamusta iltaan. Päivisin Luova palvelee perusopetuksen väistötiloina ennen uuden yhtenäiskoulun valmistumista; iltaisin keskuksessa toimivat musiikki- ja tanssiopisto lisäksi Valkeakoski-opisto sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Väistötilavaihe tarjoaa hyvää oppia siitä, miten tilat vastaavat erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Luovaa on suunniteltu ja tehty pitkään ja hartaasti, mutta lopputuloksena sen monikäyttöisyys on nyt myös aitoa. Alla on paljon ”sekä henkistä että fyysistä pohdintaa” keskuksen luonteesta, Valkamo kuvailee.
– Liikuteltavilla väliovilla ja väliseinillä tuotiin joustoa huoneiden fyysiseen käyttöön, mutta myös asenteessa on lähdetty siitä, että Luova on tarkoitettu kaikille käyttäjille. Esimerkiksi keskuksen konserttisalia voidaan vuokrata yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön, jos niillä on musiikkiesityksiä tai muita projekteja, joihin sali hyvin soveltuu.
Tavoitteena terveemmät valkeakoskelaiset
Hyvinvointialueiden myötä kunnat hakevat uusia tapoja asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kokonaiskustannukseltaan noin 11 miljoonan euron kulttuurikeskus nähdäänkin Valkeakoskella myös satsauksena hyvinvointiin. Sivistysjohtaja Valkamo kuvaileekin Luovaa ”terveyden ja hyvinvoinnin takuukeskukseksi”.
– On ihan tutkittu juttu, että yhteisöllisyydellä on ennaltaehkäisevä vaikutus sairastuvuuden ja mielenterveyshaasteiden suhteen. Valkeakoskella on lähdetty viemään tätä ajatusta eteenpäin: vapaa-ajan tekemistä halutaan tarjota kaikille, aina vauvamuskareista ikäihmisten kansalaisopistokursseihin.
Valkamo korostaa myös, että pienten paikkakuntien on uskallettava panostaa brändiinsä, jos ne mielivät olla vetovoimaisia muuttuvassa maailmassa. Valkeakoskella tämä on tiedostettu: 20 000 asukkaan kaupunki on kansallisestikin kärkipäässä, kun mitataan asukaskohtaisia panostuksia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintoihin.
– Ihmisten täytyy tuntea ja nähdä, että kunta kuuntelee heitä ja tarjoaa heille palveluja. Eivätkä nuoretkaan jää paikkakunnalle, jossa mitään uutta on viimeksi rakennuttu vuonna vuosikymmeniä sitten. Nyt tuomme valkeakoskelaisille perheille mahdollisuuden harrastaa lähellä kotia; ainoa vaihtoehto ei ole ajaa puoli tuntia Tampereelle, Valkamo korostaa.
Luova onkin vetänyt valkeakoskelaisia puoleensa alusta asti. Lokakuussa pidettyyn avointen ovien päivään odotettiin maltillista vierasmäärää, mutta kävijöitä tulikin lopulta yli 500.
– Kiinnostuksen määräkin kertoo meille, että tilausta uudelle keskukselle on ollut ja se on valmistunut oikeaan aikaan. Luova tuo ison piristysruiskeen Valkeakoskelle ja haluamme hyödyntää sen herättämän innostuksen, Piippo-Fair kuvailee.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta
Lue lisää, kuinka tukea jo suunnitteluvaiheessa hankkeen kokonaisvaltaista kestävyyttä
Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Valkeakosken kaupunki