Kiristynyt geopoliittinen tilanne lisää globaalin talouskehityksen riskejä
Kansainvälinen talous on pysynyt yllättävän vakaana, vaikka kansainväliset suhteet ovat poikkeuksellisen turbulentissa tilanteessa. Suomen kasvunäkymä ja odotukset kotimaisen kysynnän käänteestä ovat lopultakin vahvistumassa.
– Kansainvälisessä taloudessa vuoden 2025 suurin yllätys oli, miten vähän toimintaympäristön epävarmuus lopulta vaikutti kasvuun. Kauppapolitiikan myllerryksestä huolimatta maailmantalous pysyi raiteillaan, keskuspankit saivat pidettyä inflaation aisoissa ja osakemarkkinoiden tuotot nousivat poikkeuksellisen korkeiksi, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kommentoi viime vuotta.
Yhdysvalloissa kasvu on toistaiseksi jatkunut vahvana kotimaisen kulutuksen vedolla, vaikka työllisyys on heikentynyt ja poliittinen epävarmuus vähentää kuluttajien luottamusta. USA:n todellisen suhdannetilanteen arviointia kuitenkin vaikeuttavat hallinnon sulun aiheuttamat häiriöt talousdatan tuotannossa.
Tulenarka geopoliittinen tilanne on jälleen nousemassa talouden ykkösriskiksi, Timo Vesala arvioi.
– Yhdysvaltain hätkähdyttävä sotilasoperaatio Venezuelassa, presidentti Trumpin vaatimus Grönlannin haltuunotosta sekä muu turvallisuuspoliittinen uhittelu kielivät merkittävästä muutoksesta Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Kansainväliset sopimukset ja liittolaissuhteet eivät näytä juuri rajoittavan Trumpia, jonka maailmankuvassa suurvallat ovat sääntöjen ulkopuolella, ja liittoumien sijaan maailma jakautuu suurvaltojen etupiireihin.
Sääntöpohjaisen maailmanjärjestelmän mureneminen on suuri haaste erityisesti Euroopalle, joka yrittää selviytyä USA:n, Kiinan ja Venäjän voimapolitiikan ristiaallokossa. Globaali epävarmuus voi edelleen nakertaa yritysten sekä kotitalouksien luottamusta ja hidastaa talouden elpymistä.
Toistaiseksi markkinat näyttävät luottavan kasvun jatkumiseen. Euroalueen talous elpyi vuonna 2025 hieman odotettua ripeämmin ja myös tulevaisuudet suhdanneodotukset ovat pysyneet vakaina eikä Euroopan keskuspankilta enää odoteta uusia koronlaskuja. Markkinahinnoittelussa ensimmäinen koronnosto tulisi ajankohtaiseksi vuonna 2027.
– Geopolitiikan riskit taloudelle ovat kuitenkin niin suuret, että rahapolitiikkaodotukset voivat nopeastikin muuttua ja lisäkoronlaskut ovat edelleen aivan mahdollisia, Vesala sanoo.
Onko kotimainen kysyntä lopulta elpymässä?
Suomen talouden kehitys oli viime vuonna selvästi muuta euroaluetta vaisumpaa. Yksityisen kulutuksen heikkous, rakennusalan lama ja julkisen talouden säästöt pitivät kasvun nollan tuntumassa, vaikka perinteisissä suhdanneajureissa – viennissä ja teollisissa investoinneissa – nähtiinkin jo selvää piristymistä.
Suomen työttömyys on noussut jo Euroopan korkeimmaksi, mikä selittyy paljolti työn tarjonnan kasvulla.
– Hallituksen rakenneuudistukset ja runsas maahanmuutto ovat lisänneet työvoimaan osallistuvien määrää samalla, kun heikko suhdannetilanne on vähentänyt avoimia työpaikkoja. Osallistumisasteen nousu on tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien kannalta sinänsä myönteinen asia, Vesala muistuttaa.
Suomessakin kasvunäkymä on hiljalleen vahvistumassa, sillä odotukset kotimaisen kysynnän elpymisestä ovat selvästi voimistuneet. Erityisesti kiinteissä investoinneissa ennustetaan merkittävää kasvunykäystä. Investoinnit toisaalta lisäävät tuontia ja nettoviennin heikkous jarruttaa bkt-kasvun elpymistä vuonna 2026.