Markkinakatsaus 4/2026

Iranin sodan vaikutukset talouteen uhkaavat olla kauaskantoisia

Iranin sodan tulitauko ja Pakistanin isännöimät rauhanneuvottelut olivat tervetullut askel Lähi-idän tilanteen vakauttamiseksi. Koska ensimmäinen neuvottelukierros ei tuonut tilanteeseen edistystä, sodan uhka varjostaa edelleen alueen ihmisten elämää sekä talouden ja markkinoiden näkymiä.

Konflikti on jo ehtinyt aiheuttaa huomattavaa vahinkoa maailmantaloudelle.

– Globaalisti optimoidut arvoketjut ovat kustannustehokkaita mutta häiriöalttiita. Yhdenkin lenkin pettäminen voi merkittävästi vaurioittaa koko ketjun tuotantokapasiteettia. Siksi Hormuzinsalmen laivaliikenteen sululla on laajoja ja osin arvaamattomia vaikutuksia, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kyse ei ole pelkästään energiakriisistä vaan myös raaka-ainepulasta, jonka heijastusvaikutukset tuntuvat niin ruuantuotannossa, petrokemian alalla kuin puolijohdekomponentteja valmistavassa ja niitä hyödyntävässä teollisuudessakin.

– Iranin sodan vaikutus talouteen on stagflatorinen. Energian ja raaka-aineiden niukkuus nostaa keskeisten tuotantopanosten hintoja, mikä heikentää yritysten kannattavuutta ja investointikykyä sekä alentaa kasvua ja työllisyyttä. Samalla kustannuspaine kiihdyttää inflaatiota, Vesala arvioi.

Keskuspankeille stagflaatio on hyvin hankala makroympäristö. Rahapolitiikalla ei lähtökohtaisesti kannata reagoida tarjontashokkeihin, joiden inflaatiovaikutukset ovat väliaikaisia. Koronnostot eivät nopeuta Hormuzinsalmen avautumista, mutta ne voivat kiihdyttää talouden luisua ja siten lisätä tulevaisuuden deflaatioriskejä.

– Nyt ongelmana kuitenkin on, että Iranin sodan käynnistämä inflaatioimpulssi ei ole nopeasti ohimenevä, koska energian ja ruuantuotannon ongelmat heijastuvat ennen pitkää koko talouteen, myös palveluihin. Persianlahden energiainfra on myös kärsinyt sodassa vakavia vaurioita, joiden korjaaminen saattaa viedä jopa vuosia. Mitä pidempään kysynnän ja tarjonnan epätasapaino jatkuu, sitä suurempi on riski, että tulevaisuuden inflaatio-odotusten voimistuminen alkaa ruokkia vaikeasti pysäytettävää hintojen nousukierrettä, Vesala taustoittaa.

Euroopassa luvassa koronnostoja ja inflaation kiihtyminen – lykkääntyykö Suomen nousukausi jälleen?

Koska Euroopan keskuspankin keskeisin mandaatti on hintavakaudesta huolehtiminen, sen on pyrittävä estämään inflaatio-odotusten irtautuminen keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteesta.

– Myöhästyminen koronnostoissa vuonna 2022 todennäköisesti vaikuttaa rahapolitiikan päätöksentekoon, vaikka tilanne taloudessa on nyt monella tavalla vähemmän otollinen inflaation rajulle kiihtymiselle. Markkinat odottavat EKP:ltä nopeaa reagoimista ja 2–3 koronnostoa jo kuluvan vuoden aikana. Jos Yhdysvaltain ja Iranin väliset sotatoimet eivät uudelleen eskaloidu, EKP:llä voi olla mahdollisuus arvioida hintapaineiden voimakkuutta vielä muutamia kuukausia ennen ensimmäistä koronnostoa.

Suomen kasvuodotuksille Iranin sota seurannaisvaikutuksineen on merkittävä takaisku. Jos käynnissä olevat rauhanneuvottelut johtavat Hormuzinsalmen laivaliikenteen asteittaiseen normalisoitumiseen, kasvu tuskin kuitenkaan kokonaan tyrehtyy, Vesala arvioi. Lähi-idän kriisi on toistaiseksi leikannut Suomen talouden vuoden 2026 bkt-ennusteita keskimäärin noin puolella prosenttiyksiköllä.

Suomen energiapaletissa kotimaisen uusiutuvan energian osuus on suuri, ja siksi olemme monia muita maita paremmin suojassa fossiilienergian hintojen nousun vaikutuksilta. Silti inflaatiovaikutukset ulottuvat meillekin. Korkojen nousu ja inflaation kiihtyminen hidastavat kuluttajien ostovoiman kasvua ja viivästyttävät yksityisen kulutuksen elpymisestä.

– Asuntomarkkinoiden alakulo epäilemättä myös jatkuu. Odotukset rahoituskustannusten noususta ovat riski myös investoinneille, jotka ovat Suomen orastavan suhdannekäänteen tärkein ajuri. Viennin näkymät puolestaan kärsivät maailmantalouden lisääntyneestä epävarmuudesta, Timo Vesala sanoo.