Globaali talous sinnittelee, vaikka maailmantilanne on sekasorrossa – Suomen kasvukäänne antaa yhä odottaa
Maailmantalouden toimintaympäristö on kauppasodan uhan vuoksi ollut ajoittain jopa kaoottinen. Tästä huolimatta reaalitalouden kehitys on jatkunut yllättävänkin tasaisena ja myös rahoitusmarkkinat ovat kesän aikana selvästi rauhoittuneet.
– Yhdysvalloissa kasvu on hidastumassa, mutta merkkejä talouden laaja-alaisesta ja nopeasta heikkenemisestä ei vielä ole. Euroopassa suhdanteiden elpyminen on edelleen tahmeaa, mutta kurssi kohti parempaa on säilynyt, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
USA:n hallinto on kesän mittaan solminut kauppasopimuksia suurimpien talousalueiden kanssa. Kiinan kanssa neuvottelut tosin yhä jatkuvat.
– USA:n ja EU:n välistä kauppasopimusta pidettiin yleisesti EU:lle nöyryyttävänä, koska USA:n EU-tuonnille määräämä 15 prosentin tullitaso nousi ennakoitua korkeammaksi ja sopimus sisälsi EU:n puolelta liudan myönnytyksiä, kuten lupaukset suurista energiaostoista sekä investoinneista Yhdysvaltoihin. EU:n markkinat luvattiin myös avata tullitta amerikkalaisille teollisuustuotteille ja elintarvikkeille, Vesala analysoi.
– Sopimuksella kuitenkin vältettiin kauppasota eivätkä 15 prosentin tullit myöskään heikennä EU:n suhteellista kilpailuasemaa. Yhdysvaltalaisten teollisuustuotteiden ja elintarvikkeiden tullivapaus osaltaan hillitsee eurooppalaisenkin jatkojalostuksen kustannuspaineita.
Rahapolitiikan näkökulmasta saavutettu kauppasopimus on jonkin verran odotettua heikompi, sillä Euroopan keskuspankin perusennuste on pohjautunut olettamaan 10 prosentin tulleista. Ennakoitua korkeampien tullien arvioidaan hidastavan euroalueen kasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset jäänevät verrattain lieviksi. EKP:n rahapolitiikkaan ei näin ollen kohdistu oleellista muutospainetta – varsinkin, kun euroalueen talouskehitys on muuten ollut alkuvuonna hieman odotettua vahvempaa.
– Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapolitiikka on viimeisen parin vuoden aikana ollut varsin onnistunutta. Inflaatio-ongelma on selätetty hyvin vaikeissa kansainvälisen talouden ja geopolitiikan olosuhteissa ilman, että euroalue olisi ajautunut varsinaiseen taantumaan. Lisäkoronlaskuille ei jatkossa ole suurta tarvetta. Markkinat odottavat EKP:lta enää maksimissaan yhtä koronlaskua ja sekin saattaisi toteutua vasta ensi vuoden puolella. Markkinoiden näkemys euroalueen pidemmän aikavälin neutraalista korkotasosta on säilynyt melko vakaasti noin 2,5 prosentin tuntumassa, Vesala sanoo.
Vaikka talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymä on kevään turbulenssin jälkeen rauhoittunut, suuret epävarmuustekijät jäytävät yhä taustalla. Riskilistan kärkipäässä on USA:n demokratian tulevaisuus, mikä on kuluvana vuonna näkynyt dollarin voimakkaana heikentymisenä. Mikäli euron vahvistuminen dollaria vastaa jatkuu ja euroalueen viennin – myös palvelujen – hintakilpailukyky sitä kautta heikkenee, EKP voi joutua harkitsemaan lisäelvytystä ja laskemaan korkoja odotuksia enemmän.
Kotimaan suhdanneodotukset ovat piristymässä, mutta kasvulle on myös uhkia
Suomen talouskasvu on viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä alkaen jälleen hyytynyt. Kotimarkkinoilla kysyntä on edelleen tahmeaa etuusleikkauksien ja korkean työttömyyden vuoksi. Myös asuntomarkkinoiden ja rakentamisen toipuminen on ollut ennakoituakin verkkaisempaa.
– Vaikka kuluvan vuoden bkt-kehitys jää hyvin vaisuksi, suhdanneodotuksissa on paranemisen merkkejä. Teollisuuden tilaukset ovat jo selvässä kasvussa, vaihtotase on kääntynyt ylijäämäiseksi ja myös kuluttajien luottamus on hivenen vahvistunut. Ensi vuoden näkymiä tukevat myös alentuneiden korkojen välittyminen rahoituskustannuksiin sekä puolustusteollisuuteen ja vihreään siirtymään liittyvien investointien vauhdittuminen, Timo Vesala arvioi.
Julkisen talouden suuren alijäämän ja hitaan talouskasvun myötä Suomen velkasuhteen kasvu jatkuu kuitenkin huolestuttavan nopeana.
Hallitus on alkutaipaleensa aikana jo päättänyt poikkeuksellisen mittavista sopeutustoimista, mutta palkka- ja korkokustannusten sekä puolustusmenojen voimakas kasvu ovat heikentäneet sopeutuksen tehoa. Tasapainottamistoimien riittämättömyyden vuoksi Fitch laski heinäkuussa ensimmäisenä luottoluokittajana Suomen luottoluokituksen tasolta AA+ tasolle AA.
Talouspolitiikalla pitäisi samanaikaisesti pystyä sekä investoimaan tulevaisuuden kasvuedellytyksiin että supistamaan julkisen talouden alijäämää. Tehtävä ei ole helppo eikä siinä olla viime aikoina kovin hyvin onnistuttu, Vesala sanoo.
– Kevään kehysriihessä hallitus päätti varsin suurista veronalennuksista, jotka kasvattavat lyhyellä aikavälillä tuntuvasti alijäämää. Toisaalta veronalennusten kasvua vahvistavat vaikutukset ovat suurelta osin epävarmoja ja parhaassakin tapauksessa toteutuvat vasta ajan kanssa. Valtiovarainministerin tuoreessa budjettiesityksessä puolestaan on lukuisia leikkausehdotuksia, jotka kohdistuvat kaikkein keskeisimpiin kasvun perusedellytyksiin, kuten TKI-rahoitukseen ja koulutukseen.