Investoinnit ja vienti nostavat Suomea suosta
Lähi-idän alueen sotatoimet ovat jälleen lisänneet merkittävästi talouden näkymien epävarmuutta, mutta uskomme edelleen Suomen talouden kääntyvän selvään kasvuun kuluvan vuoden aikana. Analysoimme myös miten geopoliittiset riskit, inflaatioepävarmuus ja korkoriskit ovat vaikuttaneet kuntien ottamien uusien lainojen maturiteetteihin ja korkosidonnaisuuksiin.
Suomen talous kääntyi vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä vihdoin nousuun, mutta kokonaisuutena viime vuosi jäi pettymykseksi. Erityisesti julkisen palvelutuotannon sopeutukset rokottivat bkt-kasvua. Onneksi yksityisten kysyntätekijöiden kehityksessä oli jo viime vuonna nähtävissä rohkaisevia merkkejä.
– Yksityiset investoinnit kasvoivat varsin kelvollista vauhtia ja myös yksityinen kulutus kääntyi vuoden jälkipuoliskolla loivaan nousuun. Viennissä otettiin vuoden viimeisellä neljänneksellä takapakkia, mutta pidemmän aikavälin trendi on viennissäkin nouseva, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.
Myös rakentamisessa syvin alho on jäämässä taakse.
– Talouden elpyminen on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja toistaiseksi se saa tukea lähinnä viennin ja investointien kasvusta. Yksityisen kulutuksen toipumista jarruttaa edelleen pattitilanne, jossa korkea työttömyys painaa kuluttajien luottamusta ja vaisut kulutushalut puolestaan lykkäävät työllisyyden elpymistä. Noidankehä katkeaa, kun pääomavaltaisen teollisuuden kohentuneen työllisyyden vaikutukset leviävät hiljalleen myös työvoimavaltaisille palvelualoille.
Vesalan mukaan Suomen kannalta olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankki vielä jatkaisi koronlaskuja. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä todennäköiseltä, kun sotatoimet Lähi-idässä ovat nostaneet energian hintoja ja lisänneet inflaatioriskejä.
– Mahdolliset EKP:n koronnostot olisivat luonnollisesti myrkkyä Suomen talouden orastavalle elpymiselle, Vesala toteaa.
Mitä pidempään kriisi Lähi-idässä jatkuu, sitä vakavampia ovat vaikutukset maailmanlaajuiseen energiahuoltoon.
– Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maat, joiden energiaomavaraisuus on matala. Suomen tilanne on tässä suhteessa verrattain hyvä, mutta useat keskeiset vientimarkkinamme Euroopassa ja Aasiassa kärsivät, jos energiashokki pitkittyy, Vesala sanoo.
Vajaatehoinenkin elpyminen kiihdyttää kasvun 1,5 prosenttiin
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan vajaatehoinenkin elpyminen nostaa vuoden 2026 bkt-kasvun 1,5 prosenttiin. Vuonna 2027 elpyminen edelleen voimistuu, kun kotimarkkinakysyntä vahvistuu ja rakennusalan toipuminen saa lisää puhtia. Kuntarahoitus ennakoi ensi vuodelle 2 prosentin bkt-kasvua.
Suhdannenäkymän paraneminen alkaa hiljalleen kohentaa myös työllisyyttä.
– Viime vuoden lopun voimakkaan työttömyyden nousun vuoksi vuoden 2026 keskimääräinen työttömyysaste jää hieman edellisvuoden keskiarvoa korkeammalle 9,8 prosenttiin. Työttömyys alkaa merkittävämmin helpottaa vasta vuonna 2027, Vesala arvioi.
Epävarmuus vaikuttaa myös kuntien rahoitusratkaisuihin
Kansainvälinen tilanne vaikuttaa myös kotimaassa rahoituksen maturiteetteihin eli takaisinmaksuaikoihin ja korkosidonnaisuuksiin.
– On tärkeää nähdä rahoitus strategisena eikä pelkästään operatiivisena kysymyksenä. Epävarmoina aikoina strateginen rooli korostuu. Kun toimintaympäristössä on paljon kustannuksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä, pitkäjänteisillä rahoituspäätöksillä voidaan vakauttaa yksi osa kustannusvaikutuksista, hallita riskejä ja lisätä ennustettavuutta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntien rahoituspäätöksissä näkyykin muutos asteittaisesta siirtymästä kohti pidempiä laina-aikoja.
Lainojen takaisinmaksuajoissa on nähtävissä pientä muutosta kohti pidempiä laina-aikoja: vuoteen 2025 mennessä kymmenvuotisten lainojen osuus Kuntarahoitukselta nostetuista lainoista on hieman pienentynyt, ja samalla pidempien, 15 ja 20 vuoden lainojen suosio on kasvanut.
– Geopoliittisten riskien, inflaatioepävarmuuden ja korkoriskien vuoksi pidempien marginaali‑ ja korkosidosten käyttöä kannattaa arvioida huolella. Riskeiltä suojautumisen ohella pidempiä korkosidoksia puoltaa sekin, että lyhyiden ja pidempien marginaalisidosten hintaero on kaventunut, Esa Kallio sanoo.
Kokonaisuutena lähes 70 prosenttia kuntien lainoista oli vuonna 2025 euriboriin sidottuja ja hieman yli 30 prosenttia pitkiin viitekorkoihin tai kiinteään korkoon sidottuja. Kuntien korkosuojausastetta ei kuitenkaan voida suoraan arvioida lainojen korkosidonnaisuuksien perusteella, koska kunnat käyttävät suojauksiin myös johdannaisia. Historiallisesti kuntien korkosuojausasteet ovat olleet noin 50–70 prosentin tasolla.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Markkinakatsauksissa sekä Huomisen talous -blogissa pureudumme maailman ja Suomen talouden päivän polttavimpiin puheenaiheisiin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla.