Makrotalouden resilienssin ansiosta keskuspankit ovat voineet keskittyä inflaation vastaiseen taisteluun eikä esimerkiksi työttömyyden nousun vuoksi ole vielä ollut tarvetta aloittaa koronlaskuja. Viimeisen puolen vuoden aikana euroalueen inflaatio on hidastunut odotettua nopeammin ja Euroopan keskuspankki voi pian aloittaa asteittaisen rahapolitiikan keventämisen.
– Euroalueen rahapolitiikan näkymät ovat viime viikkoina selkiintyneet. Ensimmäinen koronlasku ajoittuu todennäköisesti kesäkuulle. Vuoden jälkipuoliskon aikana korkoja alennettaneen siten, että vuoden lopulla rahamarkkinakorot ovat noin kolmen prosentin tuntumassa, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arvioi.
Korko-odotuksiin toki aina liittyy epävarmuutta. Tällä hetkellä merkittävimpiä inflaatioriskien lähteitä euroalueella ovat Lähi-idän sodan vaikutukset öljyn hintaan sekä palkkainflaation välittyminen erityisesti palvelujen hintoihin.
– Yhdysvalloissa tilanne inflaation suhteen on selvästi euroaluetta hankalampi. Työmarkkinoiden imu ja kotimaisen kysynnän vahvuus ovat sitkistäneet hintapaineita. On edelleen hyvin epävarmaa, miten paljon USA:n keskuspankki Fed pystyy vielä tänä vuonna laskemaan korkoja. Vaikka käänne EKP:n korkopolitiikassa vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, Fedin kohtaamat inflaatiohaasteet voivat jarruttaa vauhtia, jolla EKP alentaa ohjauskorkoja, Vesala sanoo.
Suomen talouden käänne odottaa korkolaskun tuomaa piristysruisketta
Maailmantalouden kasvuodotusten paraneminen on ollut Suomelle sekä hyvä että huono uutinen, Vesala sanoo.
– Kasvuodotusten koheneminen on siinä mielessä etu, että voimme ehkä jo kuluvan vuoden aikana saada ulkomaankaupasta kaivattua vetoapua talouden elpymiselle. Varjopuolena kuitenkin on korkotason aiempia odotuksia hitaampi aleneminen, mikä voi viivästyttää kuluttajien luottamuksen, asuntokaupan ja rakentamisen virkoamista.
Tilastokeskuksen kokeellisen pikaestimaatin perusteella Suomen kokonaistuotanto on jatkanut supistumistaan myös vuoden2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Yksi keskeinen selittäjä on edelleen rakennusalan lama, jonka negatiiviset bkt-vaikutukset ovat jopa voimistumassa, kun loputkin käynnissä olleista vapaarahoitteisista asuinrakennushankkeista päättyvät eikä uusia projekteja vielä käynnisty. Myös alkuvuoden laajat työtaistelut ovat osaltaan painaneet talouskehitystä.
– Rakennusalan ulkopuolella on onneksi jo orastavia merkkejä paremmasta. Kunhan korot kääntyvät selvemmin laskuun, kotimaisessa kysynnässä on toipumispotentiaalia, joka voi siivittää ensi vuoden talouskasvun jo varsin hyviin lukemiin.
Työllisten määrä on pysynyt heikkoon bkt-kehitykseen nähden jopa yllättävän korkeana, Vesala arvioi. Palkkasumman kasvu on kuitenkin selvästi hidastunut, mikä kielii yhtäältä teetettyjen työtuntien vähenemisestä sekä toisaalta korkeakoulutettujen työttömyyden lisääntymisestä. Palkkasumman ennakoitua heikompi kasvu on riski julkisen talouden verotulokertymien kannalta.
Jos suhdanneodotukset alkavat myös Suomessa lähikuukausina toipua, työttömyyden nousu jäänee maltilliseksi. Riski vallitsevia ennusteita voimakkaammasta työttömyysasteen noususta on kuitenkin viime aikoina jonkin verran kasvanut, Vesala sanoo.
Lisätietoja
Timo Vesala, pääekonomisti
timo.vesala(at)kuntarahoitus.fi
puh. 050 5320 702