Espoon Asuntojen toimitusjohtaja ja KOVA ry:n puheenjohtaja muistuttaa äkkiväärän asuntopolitiikan ja kiristyvän vyön näkyvän lopulta tavallisille ihmisille asti, kun se valuu vuokrankorotuksiin ja haasteisiin asuntokannan kehityksessä.
Toimit Espoon Asuntojen toimitusjohtajana. Mikä sinua pitää tällä hetkellä kiireisenä?
“Monet tavanomaiset yhtiön johtamiseen liittyvät kysymykset, kuten toiminnan suunnittelu, yhteydenpito sidosryhmiin, edunvalvonta ja kustannusten kilpailukyvyn seuranta. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntosektorin saralla on käynnissä useita kehityskulkuja, joita myös seuraamme: rahoitus, sääntely-ympäristö ja teknologia ovat kaikki murroksessa.”
“Tänä ja viime vuonna moni teema Espoon Asuntojen johtamisessa ja päätöksenteossa on luonnollisesti liittynyt rahoitukseen, kun valtion korkotukivaltuuksia pienennettiin ja pienennetään entisestään.”
Julkisen tuen kiristyminen on tosiaan ravistellut kohtuuhintaisen asumisen kenttää. Kuinka tämä on näkynyt Espoon Asuntojen arjessa?
“Epävarmuus on kasvanut. Joudumme miettimään erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, jos pitkää korkotukilainaa ei tulevaisuudessa ole saatavilla. Rahoituksen korkotaso on myös tällä hetkellä nousussa. Tässä ympäristössä talouden hallinta on avainroolissa: Espoon Asunnoillakin on lähes miljardin lainasalkku, jota on johdettava tasapainoisesti ja taloudellisesti kestävin periaattein.”
“Toisaalta tilanne ei vielä näy käytännön toiminnassa: pääosa hankkeistamme on edelleen toteutunut suunnitellusti. Rakennuttamisen näkökulmasta suhdanne on juuri nyt suotuisa, urakkahinnat ovat laskeneet eikä uudisrakennushankkeissa ole ollut pulaa tarjouksista.”
Espoon Asuntojen kohteissa asuu yli 10 prosenttia espoolaisista. Roolinne on keskeinen, kun kaupungin asumisen tulevaisuutta luodaan. Millainen rooli rahoituksella on tässä työssä?
“Rahoituksen rooli on aivan keskeinen. Kiinteistöliiketoiminta on pääomaintensiivistä toimintaa ja rahoituksen saatavuus viitoittaa niin tulevaa uudisrakentamista, perusparannuksia kuin liiketoiminnan kannattavuuttakin. Teemme ennusteita taloudesta kymmenen vuotta eteenpäin; kiinteistöjen kehittämistä ja korjausta ohjelmoimme vielä pidemmällä jänteellä. Tämä on ala, jossa on aina toimittava huominen mielessä.”
“Kun rahoitus on kunnossa, on meilläkin liikkumavaraa ja edellytyksiä onnistua tehtävässämme. Kykenemme panostamaan suunnitteluun, pitämään vuokrakehityksen ennakoitavana, ja kehittämään kiinteistökantaa niin, että se vastaa asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin.”
Espoon väkiluku on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Miten tämä on näkynyt kaupungin asunto- ja vuokramarkkinassa?
“Alhaisten korkojen aikaan asuntoja rakennettiin paljon. Noin kymmenen vuoden jaksolla Espoossa nähtiin paljon eritoten markkinaehtoista vuokra- ja omistusasuntorakentamista; nyt tuo tuotanto on melko lailla pysähdyksissä ja markkina on selkeästi jakautunut. Omistusasunnoissa on paljon tyhjiä ja myymättömiä koteja, myös vapaarahoitteisia vuokrakoteja on paljon tarjolla. Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa täyttöaste on pysynyt korkeana. Se ei yllätä, koska kasvukeskuksissa on aina kysyntää meidän tarjonnallamme.”
Toimit myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntotoimijoiden etujärjestö KOVA ry:n puheenjohtajana. Mitkä teemat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia jäsentenne parissa?
“Asuntomarkkinoiden ja väestörakenteen polarisoituminen puhututtaa. Ihmiset keskittyvät harvoihin kasvukeskuksiin, joissa tarvitaan lisää koteja; samaan aikaan asukasmäärä vähenee suurimmassa osassa Suomea, jossa asuntokantaa täytyisi sopeuttaa vähenevään kysyntään.”
“Myös jo mainittu rahoitus ja tulevaisuuden kustannustenhallinta ovat paljon keskusteluissa. Uudisrakentamisen urakkahinnat ovat nyt kohtuullisia, mutta voivat nousta nopeastikin, jos nousukausi koittaa. Jos käänne tapahtuu, on kohtuuhintainen asuntotuotantokin mietittävä nopeasti uudelleen. Tarvitsemme tulevaisuudessakin toimivia, mutta kohtuukustannuksilla toteutettuja taloja. Tähän liittyen Espoon Asunnotkin on mukana Kerrostalo 2000 -hankkeessa, joka tutkii sujuvan ja tehokkaan rakentamisen mahdollisuuksia asukashyödyn kärsimättä.”
Monen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotoimijan periaatteisiin kuuluu myös ympäristökestävä rakentaminen. Ovatko leikkaukset vaikuttaneet tähän – onko fokus siirtynyt niukan talouden ajassa tiiviimmin perustehtävään?
“En sanoisi, että vihreä rakentaminen on kärsinyt, mutta joudumme aiempaa tarkemmin punnitsemaan sitä kustannusten rinnalla. Tämä voi myös terävöittää harkintaa ja tuottaa parempia tuloksia. Asumisessa on esimerkkejä tästä: 1950-luvulla jouduttiin rakentamaan tiukan talouden ehdoilla, mutta hyvä suunnittelu ja näkemys kompensoivat niukkoja resursseja. Lopputuloksena saatiin asuinalueita ja kiinteistöjä, jotka ovat monin tavoin kestäneet aikaa näihin päiviin asti. Toivon, että näemme samaa kestävässä rakentamisessa.”
“On ihan selvää, että ympäristökysymykset eivät kuitenkaan ole poistumassa mihinkään, ja ne ovat työpöydällä myös tulevaisuudessa. Parhaat ratkaisuthan ovat yleensä niitä, jotka ovat hyviä sekä ympäristölle, toiminnalle että taloudelle.”
Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjien suuntaan, kun he punnitsevat säästötarpeita ja kohtuuhintaisen asumisen hyötyjä tulevaisuutta ajatellen?
“Moniakin terveisiä! Yksi keskeinen toive on, että Suomessa tehtäisiin pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Asuntohankkeiden kaavoitus, suunnittelu, valmistelu ja rakennus kestävät vuosia – ja talot tehdään vuosikymmenien käyttöön. Tämän tueksi tarvitaan ennustettavaa, tempoilematonta politiikkaa.”
“Tarvitsemme myös toimivan rahoitus- ja tukijärjestelmän. Tilastointikysymys siitä, lasketaanko kohtuuhintaisen asuntotuotannon lainat julkiseen velkaan, kaipaa ratkaisua joko tilastointikäytännöillä, EU:n ohjauksella tai rahoitusvälineitä kehittämällä. Tarvitsemme yhtenäiset käytännöt muiden EU-maiden kanssa. Lisäksi tuettuun asumiseen liittyviä rajoitteita tulisi tarkastella tapauksissa, joissa kysyntä on pysyvästi vähentynyt tai kasvukeskusten kiinteistökantaa kehitetään. Rajoitteista pitäisi voida joustavammin luopua, jos se vastaa tosimaailman tarvetta.”
“Asumisjärjestelmämme rooli kansallisessa menestyksessä tulisi ymmärtää. Kohtuuhintainen asuminen mahdollistaa työvoiman liikkuvuutta, saatavuutta ja talouskasvua: siihen tehdyistä investoinneista arviolta 45 prosenttia palautuu verotuloina yhteiskunnalle. Samalla luodaan merkittävää sosiaalista ja yhteiskunnallista hyötyä. Toimivan ja kestävän yhteiskunnan perusperiaatteisiin kuitenkin kuuluu huolehtia kaikkien oikeudesta hyvään asumiseen.”
“Suomessa on pitkä kokemus ja historia tuetusta asuntotuotannosta. Monissa Euroopan maissa tuettua tuotantoa on ajettu alas ja seurauksena saatu asuntokriisi, jossa ihmiset asuvat ahtaasti ja vuokrat nousevat pilviin. Suomessakin on nähty pyrkimyksiä heikentää toimivaa järjestelmäämme ja toivoisin, että sitä ei ideologisista syistä ajettaisi alas. Markkinat eivät yksin ratkaise asumisen haasteita, jos tavoitteena on kaikille hyvä ja tasapuolinen ratkaisu. Suomi tarvitsee myös jatkossa sekä vapaarahoitteista että julkisesti tuettua asuntotuotantoa.”
Kuva: Espoon Asuntojen viestintä
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.