Vaikka kansallinen keskustelu sotesta on ollut penseää ja eurot ovat entistä tiukemmassa, Anu Vuorinen näkee syitä myös optimismiin. Hyvinvointialueilla on saatu muutamassa vuodessa paljon aikaan ja esimerkiksi teknologian kehitys tuo terveydenhuoltoon uusia mahdollisuuksia.
Anu Vuorinen, toimit Pohteen strategia- ja talousjohtajana. Mitä työpäiviisi kuuluu?
”Vastaan Pohteen strategiatyön ja tietojohtamisen kokonaisuuksista, sekä Pohteen talouden johtamisen kokonaisuudesta ja hankintapalveluista, pois lukien sotepalveluiden, rakentamisen ja apteekin hankinnat. Lisäksi minulle kuuluu materiaali- ja logistiikkapalveluiden johtaminen, esimerkiksi keskusvaraston toiminta. Eli laaja kenttä!”
Mikä on työllistänyt sinua viime aikoina – ja mitä työpöydälle laskeutuu seuraavaksi?
”Aluevaltuustomme hyväksyi juuri uuden hyvinvointialuestrategian: sen valmistelu työllisti pitkin kevättä ja syksyä. Seuraavaksi alkaa soten järjestämissuunnitelman päivitys. Lähiviikkoina starttaa myös vuoden 2027 strateginen suunnittelu. 2027 tuntuu vielä kaukaiselta, mutta toimintaympäristön analyysi ja talousarvioprosessi pyörähtää käyntiin käytännössä vuoden alussa.”
”Talouspuolella tämä on kiireistä aikaa vuodesta, kun talousarvio valmistuu. Pohde myös neuvottelee muutetusta lainanottovaltuudesta ja olen prosessissa tiiviisti mukana. Ensi keväänä on edessä yli vuoden verran valmisteltu uuden asiakaslaskutusjärjestelmän käyttöönotto.”
”Strategia- ja talousjohtamisen näkökulmasta ajankohtaisia ovat myös tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvät kokonaisuudet. Näissäkin katsomme jo kohti vuotta 2027 ja pohdimme, mitä mahdollisuuksia ne voivat meille tuoda.”
Mikä sote-kentän ilmiö tai uutinen on erityisesti kiinnittänyt huomiosi viime aikoina?
”Vilkas sote-keskustelu tuntuu itsessään ilmiöltä! Kansallisessa keskustelussa vilisee sote-aiheita: palveluvalikoima, rahoitusmekanismin vakaus ja alueiden eriytymiskehitys tulevat nyt mieleen.”
”STM:n tuore Sote2040-visio-raportti toi myös hyvinvointialueille tärkeitä aiheita keskusteluun, joista itse nostaisin kolme. Ensinnäkin rahoitusjärjestelmän vakautus ja ennakoitavuus, joka on kriittisen tärkeää koko sotelle. Toiseksi, kansallisen kokonaisohjauksen tarve sote-sektorille: tämä oli hyvin tervetullut avaus. Ja kolmanneksi, tekoäly ja uudet teknologiat. AI:n hyödyt eivät ole vain palvelutuotannossa, vaan myös palvelutarpeiden ennakoinnissa, ilmiöiden ymmärtämisessä ja esimerkiksi siinä, kuinka ihmiset voivat kehittää omaa hyvinvointiaan.”
Mitä talouden, politiikan, tai sote-alan medioita ja vaikuttajia seuraat? Kenen julkaisut luet erityisen huolella?
”VM:n, STM:n ja THL:n viestinnän ja ajankohtaiset julkaisut luen tietysti tarkkaan. Somessa seuraan virkakunnan asiantuntijoita, kuten Ville-Veikko Ahosta ja Juha Majasta.”
”Pidän silmällä myös muiden hyvinvointialueiden viestintää: aina voi tulla vastaan avauksia, joita hyödyntää myös Pohteella. Sekin kiinnostaa, mitä täysin muilta toimialoilta voi oppia ja soveltaa sote-johtamiseen. Yritysmaailman puolelta Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko ja talousvaikuttaja Sanna Suvanto-Harsaae ovat seurannassani. Heidän näkemyksensä johtamisesta, tulevaisuudesta ja kehittymismahdollisuuksista tarjoavat usein oivalluksia.”
Mitä mietteitä julkisen talouden tila sinussa herättää? Mistä olet huolestunut, missä näet syytä optimismiin?
”Talouden alho heijastuu soteen ja lähes kaikki alueet ovat joutuneet tekemään merkittäviä tuottavuus- ja sopeutustoimia. Eriytymiskehitys huolestuttaa: alueilla on niin erilaisia tilanteita ja käytössä olevat resurssit kehittämiseen ovat hyvin vaihtelevat. Kokonaiskuva on silti hieman kohentunut; kustannuskehitys hyvinvointialueilla on keskimäärin ollut maltillista.”
”Uskon, että hyvinvointialueiden leveämmät hartiat kyllä tuovat edellytyksiä uudistaa ja kehittää palveluita. Alueet kykenevät ottamaan käyttöön tekoälyä ja uusia teknologioita, joilla tukea palveluiden tuotantoa. Perus- ja erityistason palveluiden integraatio on monilla alueilla edennyt, sekä pelastustoimen ja soten välinen yhteistyö tiivistynyt. Myös rahoitusmekanismit kehittyvät siinä rinnalla: alijäämien kattamisajan pidentämistä koskeva lainsäädäntö on nyt valmistelussa.”
”Ja vaikka julkinen keskustelu on osittain kriittistä, kyselyt kertovat soten käyttäjien olleen lopulta verraten tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Monesta asiasta olen siis haasteiden keskelläkin toiveikas.”
Millaisia terveisiä lähettäisit sote-sektorin päättäjille?
”Avain uudistuksen edistämiseen on yhteistyö, niin alueiden kesken kuin alueiden ja ministeriöiden välillä. Korostaisin myös pitkäjänteisyyttä: oli kyse palveluista, lainsäädännöstä tai rahoitusmallista, niitä tulisi katsoa suunnitelmallisesti ja ennakoitavasti. Sitä kautta pystymme tuottamaan ja kehittämään väestölle vaikuttavia sote-palveluita.”
”Hyvinvointialueilla on tehty niiden toiminnan käynnistyttyä paljon todella hyvää työtä. Toivon, että uudistumista jatketaan rohkeasti ja päätöksiä tehdään tulevaisuudessakin määrätietoisesti.”
Entä mikä on viestisi Pohteen asiakkaille – eli niille tavallisille pohjoispohjanmaalaisille?
”Pohteen juuri hyväksytyssä strategiassa määritellään yhteinen visiomme vuoteen 2030. Se kiteyttää tavoitetilan, jota kohti kuljemme ja siinä on myös hyvät terveiset alueen asukkaille: Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta – yhdessä tehden, oikeaan aikaan ja vaikuttavasti.”