“Suomi on alisuoriutuja, mutta potentiaalimme huikea” – maan korkein virkamies näkee synkässäkin hetkessä syitä optimismiin

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kannustaa kuntia muistamaan, että näiden työmaana on nyt tulevaisuutta rakentavat palvelut. Vaikeina aikoina tuo työ vaatii rohkeutta uudistua.

Toimit valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä; voinee sanoa, että tässä roolissa olet koko maan johtavia virkamiehiä. Mikä työssäsi vie tällä hetkellä eniten aikaa?

“Julkisen talouden tila, kuntatalous ja hyvinvointialueiden talous ovat paljon pöydällä. Myös geotalous pohdituttaa päivittäin: maailma on muuttunut kovin erikoiseksi ja se heijastuu suoraan valtiovarainministeriönkin työhön.”

“Samaan aikaan taustalla jylläävää tekoälymurrosta ei ole peruttu. Mietimme paljon, kuinka tekoälyn avulla voitaisiin parantaa julkishallinnon ja julkisen palvelutuotannon tehokkuutta. Ja jos hieman eteenpäin katsoo, valmistelussa on myös valtiovarainministeriön virkapuheenvuoro. Haluamme antaa myös seuraavan vaalikauden päättäjille eväitä tulevaisuuden päätöksentekoon.”

Mikä julkisen talouden näkymissä huolettaa sinua eniten? Entä onko asioita, joista puolestaan olet optimistinen?

“Täytyy muistaa aika, jota elämme. Jos puolustus- ja velanhoitomenot olisivat pysyneet vuoden 2022 tasolla, julkinen talous olisi tasapainossa vuosikymmenen loppuun mennessä. Nyt kohdalle osui heikon kasvun aika yhdistettynä historiallisiin puolustussatsauksiin; ei auta muu kuin sopeuttaa päättäväisesti.”

“Suomi ja Eurooppa ovat olleet alisuoriutujia, mutta potentiaalimme on huikea. Meillä on osaamista, tutkimus- ja kehittämissatsauksia, vakaa yhteiskunta, ennustettava verotus ja hyvät kunta- ja sotepalvelut. Suomalainen työvoima on hinnaltaan kilpailukykyistä ja meillä on vahvuuksia useilla aloilla: puolustusteollisuudessa, kaksikäyttötuotteissa, perinteisessä teollisuudessa. Tulevaisuutta edustavat kommunikaatioteknologia ja kvanttiosaaminen.”

“Turvallisuus- ja kauppapolitiikan jännitteet ovat tämän hetken jarru. On vaikea ennustaa, hellittääkö kireä ilmapiiri vai tottuvatko talouspäättäjät uuteen tilanteeseen, mutta meillä on kaikki eväät onnistua. Vienti on koko ajan vetänyt, uusimmat luvut viittaavat bkt:n kasvuun ja siihen, että työttömyyden huippukin olisi ehkä jo saavutettu. Uskon, että kasvu on vain ajan kysymys.”

Ajat ovat hankalat myös kuntakentällä ja valtionosuudet pienenevät tänä vuonna monessa kunnassa. Miten VM:n yhteistyö kuntien suuntaan on tässä tilanteessa toiminut?

“Varsin mutkattomasti. Kunnat ovat talousajattelussamme koko ajan läsnä ja käymme aktiivista vuoropuhelua. Asiantuntijamme ovat päivittäin tekemisissä kuntien ja Kuntaliiton kanssa, ja pyrimme vastaamaan kysymyksiin aina avoimesti ja ajoissa.”

“Pidän tärkeänä, että valtioneuvoston suunnitelmat ovat kuntakentän tiedossa jo valmisteluvaiheessa. Kuntatalousohjelma on tässä keskeinen väline. Se tuo kuntatalouden tilanteen ja näkymät näkyväksi osaksi valtioneuvoston päätöksentekoa. Lähdemme siitä, että julkista taloutta on tarkasteltava kokonaisuutena emmekä hae ratkaisuja, joissa kuormaa vain siirretään sektorilta toiselle.”

Mitkä näet kuntatalouden keskeisimpinä haasteina tällä hetkellä?

“Aloittaisin mahdollisuuksista. Soten siirtyminen hyvinvointialueille vapautti kunnat tulevaisuuden rakennustöihin. Varhaiskasvatus, koulutus, työllisyys- ja elinvoimapalvelut ovat kaikki palveluita, joiden kautta kunnilla on edellytyksiä luoda pitkän tähtäimen kasvua ja rakentaa hyvinvointia.”

“Haasteena on kuntien eriytyminen. Väestö keskittyy keskuskaupunkeihin, kuntien kantokyky vaihtelee ja tällä hetkellä myös korkea työttömyys nostaa kuntien menoja. Tehtäväkenttää haastaa myös tietynlainen pirstaloituminen: kunta voi kuulua työllisyysasioissa yhteen alueeseen, ympäristöasioissa toiseen, opetuksessa kolmanteen.”

“Tarvitsemme toimia, jotta meillä on jatkossakin toimiva ja elinvoimainen kuntakenttä. Alkuvuodesta käynnistyvä parlamentaarinen kuntien tulevaisuustyö on tässä hyvä avaus.”

Miten merkityksellisenä näet Kuntarahoituksen roolin nykyisessä maailmantilanteessa?

“On selvää, että Kuntarahoituksen merkitys kuntien myönteisessä kehityksessä ja investointien toteutumisessa on iso. Kuntarahoituksen markkinaosuus on merkittävä ja se kuuluu EKP:n valvonnan piiriin, eli se joutuu toimimaan varsin vaativan regulaation ja korkeiden standardien ohjaamana. Tästä huolimatta Kuntarahoitus kykenee palvelemaan kuntakenttää investointi- ja rahoitustarpeissa erinomaisesti. Varsin merkittävä toimija kuntien rahoitushuollossa siis.”

Millaisen viestin lähettäisit kuntien ja hyvinvointialueiden johtoon, jossa julkisen talouden tila huolettaa? Millä eväin Suomi pärjää?

“Tällaisina aikoina tarvitaan uudistumiskykyä ja rohkeutta tarkastella toimintaa uusista kulmista. Se voi tarkoittaa tekoälyn käyttöönottoa, palvelujen uudelleenmuotoilua – mutta tietysti myös yhteistyötä. Leveämmät hartiat auttavat ratkomaan monia ongelmia.”

”Tarvitsemme kustannustehokkuutta ja säästöjä, mutta tulopuolta ja verotulojen kertymää ei pidä laiminlyödä. Haluaisin nähdä kuntien satsaavan elinvoimaan ja yritystoiminnan edellytyksiin. Tarvitaan toimia molemmilla puolilla tasetta.”

Onko talouskentällä aiheita, joista ei julkisuudessa keskustella mielestäsi riittävästi?

”Meillä on nähdäkseni kattava ja hyvä julkinen keskustelu. Mutta jos johonkin soisin kiinnitettävän enemmän huomiota, niin tulevaisuuteen. Nuoret ja lapset rakentavat tulevaisuuden Suomen; heidän pärjäämisestään olisi mielestäni syytä keskustella nykyistä aktiivisemmin.”

”Geopoliittisten jännitteiden ajassa kannustaisin myös käymään monipuolista keskustelua varautumisesta. Taloudellinen infrastruktuuri voi helposti muuttua kamppailun välineeksi, joten sitä on hyvä seurata ihan kuntatasolla asti.”

Seuraatko ketään talouden tai politiikan vaikuttajaa tai mediaa erityisen tarkkaan?

”Suomessa on laaja joukko osaavia toimittajia ja talouden kommentaattoreita; heistä on hankala nimetä ketään tiettyä. Taustasta riippumatta pyrin seuraamaan laajaa joukkoa keskustelijoita ja ymmärtämään, mistä kenenkin ajattelu kumpuaa.”

”Sitä toivoisin, että julkinen keskustelu olisi arvostavaa ja pyrkisimme aidosti kuuntelemaan kaikkia näkökulmia; tietynlaista laatua haluaisin keskustelussa nähdä. Moniäänisyys on tärkeä osa demokratiaa.”

Sinut valittiin marraskuussa uudelle virkakaudelle. Onko erityisiä tavoitteita, joita ministeriön johdossa tulevalla viisivuotiskaudella haluat edistää?

“Haluan huolehtia, että valtiovarainministeriö on haastavinakin aikoina erinomainen työpaikka, jossa asiantuntijamme jaksavat ja voivat hyvin. Tätä tuetaan huolehtimalla työn mielekkyydestä, työoloista ja hyvästä johtamisesta.”

”Tavoitteena on tehdä töitä niin, että visiomme ’VM turvaa tulevaa’ toteutuu: vakauttaa julkista taloutta, luoda edellytyksiä kasvulle, kehittää rahoitusmarkkinoita ja pitää ne vakaina – ja tietenkin hoitaa valtion varallisuutta kiitettävän arvosanan mukaisesti.”

”Toimintakenttä on laaja ja tähän kaikkeen pääsen ministeriön väen kanssa vaikuttamaan. Ja mukavaa työtähän tämä on!”

Artikkelikuva: Valtiovarainministeriön mediapankki