Lähes 800-vuotisen rikkaan historian omaava Turku vetää tulijoita puoleensa, mutta haluaa olla myös etunenässä nykyaikaisessa ilmastotyössä. Kysyimme Turun ilmastojohtaja Risto Veivolta, millaista tämän työn johtaminen on.
Toimit ilmastojohtajana Turun kaupungilla. Turku haluaa selkeästi ilmastotyön etulinjaan ja johtavaan rooliin Suomessa. Mitä kaikkea työhösi kuuluu ja millaiset hankkeet sinua pitävät kiireisenä parhaillaan?
”Tällä hetkellä iso urakka on Turun ilmastosuunnitelman arviointi- ja päivitystyö, joka tehdään meillä joka valtuustokauden alussa. Mukana on kaikkiaan parisataa henkilöä Turun kaupungilta, konserniyhteisöistä ja eri kumppaniorganisaatioista kuten korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Vastuullani on myös ilmasto- ja kiertotalousvastuualueen vetäminen sekä ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan ohjaus kaupunkikonsernissa. Lisäksi tehtäviin mahtuu tietysti yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.”
Turku kasvaa vauhdilla ja toteuttaa merkittävää, vuoteen 2028 ulottuvaa investointiohjelmaa. Miten kasvava väkiluku ja isot panostukset sovitetaan yhteen ilmastotyön kanssa?
”Valtaosa turkulaisista asuu keskustassa ja ympäröivillä vyöhykkeillä, jotka on tiiviisti rakennettu ja jossa on toimiva joukkoliikenne ja pyöräilymahdollisuudet. Kaupunkirakenne toisin sanoen tukee kasvavankin Turun tarpeita. Joukkoliikenteen puolella valtuuston päätettäväksi tulee pian raitiotiehanke: sillä olisi toteutuessaan suuri potentiaali vahvistaa kaupungin kestävyyden kehitystä. Energian osaltakin jo 95 prosenttia Turun kaukolämmöstä tuotetaan päästöttömästi. ”
”Investointiohjelmalla rakennetaan ennen kaikkea toimivaa kaupunkia, mutta kaikki yli miljoonan euron investoinnit arvioidaan EU:n taksonomian kriteereillä ja niitä suunnataan tukemaan kestävyystavoitteita. Esimerkiksi uusien koulu- ja päiväkotihankkeiden ensisijainen tavoite ei ole ympäristönsuojelu, vaan toimivat koulutilat – mutta niissä pyritään samalla mahdollisimman ympäristöystävälliseen toteutukseen.”
”Käynnissä on myös esimerkiksi hanke, jossa pyritään lisäämään asuinalueen biodiversiteettiä seudun rakentuessa. Tästä halutaan lähestymistapa, jota voitaisiin soveltaa myös muilla alueilla. Turussa on alueita, joissa on paljon potentiaalia kaupunkiluonnon ja samalla asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Esimerkiksi Pansion-Pernon alueella ja satama-alueella on yli 10 kilometriä rantaviivaa, joka on vielä toistaiseksi asukkaiden kannalta vähäisessä käytössä.”
Miten julkisen talouden haasteet vaikuttavat ilmastotyöhön kunnissa ja kaupungeissa?
”Turussa on pyritty siihen, että ilmasto- ja ympäristösatsaukset vahvistaisivat elinvoimaa ja taloutta. Esimerkiksi energiakäänne tehtiin meillä ajoissa. Uusi sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitos valmistui jo 2017 ja päästöoikeuden hinta kohosi huomattavasti samoihin aikoihin. Investoinnin arvo oli 260 miljoonaa euroa, josta kaupunki ja kaupungin yhtiö rahoittivat osan. Vastineeksi on saatu 500 miljoonan liikevaihto, yli 200 miljoonan arvonlisä, noin 2 000 henkilötyövuotta, ja kunnallisia yhteisöveroja noin 8,7 miljoonaa. Runkobussijärjestelmän osalta olemme tehneet samantyyppistä tarkastelua.”
”Toisinaan kuulee puhuttavan ’kalliista ilmastoteoista’, mutta me emme vielä ole niihin juuri törmänneet. Kyllä ne tähän asti on taloudessakin plussalle saatu.”
Onko rahoitusehdoilla merkitystä kestävien investointien ohjaamisessa ja siinä, että kestävyys saadaan myös talousjohdon työpöydälle?
”Kyllä se siinä auttaa. Turussa on ollut sikäli hieno tilanne, että meillä talousjohtaja, omistajaohjausjohtaja ja kaupunkirakentamisen johtaja olivat kaikki mukana ilmasto- ja kestävyysbudjetoinnin kehittäneessä ohjausryhmässä. Se tukee alusta asti vahvaa sitoutumista aiheeseen, rohkaisee sekä hankkeen valmistelua että toteutusta, ja tuo selkänojaa viestintään.”
”Merkittävä tekijä kestävien tavoitteiden puolesta on tietysti se, että niihin sitoutuminen mahdollistaa vihreää rahoitusta ja Kuntarahoitukselta vähän edullisempia korkoehtoja. Kaupungin suurissa lainoissa tämä kertautuu ja nakuttaa laina-aikana helposti miljoonia, suuriin kokonaisuuksiin skaalattuna jo kymmeniä miljoonia. Sillä on arvoa niukkuuden aikoina.”
”Olemme viime vuosina vahvasti kehittäneet ilmastotyön rahoitusta ja investointien ohjausta. Kuntarahoitus on meille erinomaisen tärkeä kumppani, joka on kehittänyt kestävää rahoitusta esimerkillisesti – ja myös kuullut meitä hyvin osana työtään. Arvostamme kovasti sitä yhteistyötä, mitä Kuntarahoitus on tehnyt esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen kanssa kestävän kehityksen lainan tuomiseksi kuntien käyttöön.”
Onko ilmastotyön parissa aiheita, jotka eivät ole mielestäsi saaneet riittävästi huomiota uutisoinnissa tai julkisessa keskustelussa?
”Useitakin. Yksi on ilmastotyön positiiviset vaikutukset talouteen sekä erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuudenuskoon. Myös ilmastoriskeistä tulisi puhua enemmän: mitä erilaisiin ilmastonmuutoksen riskeihin varautuminen todella tarkoittaa ja millainen taloudellinen vaikutus niillä on. Näen julkiselle ilmastokeskustelulle haasteena myös sen, miten pärjäämme disinformaation kanssa. Miten saadaan pidettyä yllä tietopohjaa ja luottamusta tutkittuun tietoon?”
”Liian usein ajattelemme ilmastoasioita vain omassa kontekstissamme. Globaalissa etelässä ilmastotieteeseen luotetaan ja uskotaan, koska muutoksen vaikutukset ovat siellä konkreettisia ja tulevat jo lähelle. Ei voisi kuvitellakaan, että vaikkapa Narendra Modi alkaisi vetää Intiaa pois kansainvälisestä ilmastoyhteistyöstä. Samaan aikaan Suomessa aliarvioidaan ilmastotyön hyötyjä. Haemme lyhyen aikavälin taloudellista hyötyä hakkaamalla metsiä ja samalla hukkaamme valttikorttia, joka olisi hiilineutraaliuden saavuttaminen 2035 mennessä.”
Millaisia terveisiä lähettäisit kollegoilla muissa kunnissa ja kaupungeissa, jotka miettivät, miten ilmastotyö saadaan pidettyä asialistalla tiukassa taloustilanteessa?
”Yksi lähestymistapa on omaksua kestävyysajattelu osaksi kaikkien investointien tarkastelua. Eli mietitään joka hankkeen kohdalla, mikä on sen ilmasto-, ympäristö- ja kestävyysvaikutus ja mitä voimme sen osalta saavuttaa. Unohdetaan kysymys siitä, voidaanko kestävyyteen erikseen panostaa – ja otetaan tilalle kysymykset siitä, miten voimme siihen panostaa osana kaikkea sitä, mitä teemme joka tapauksessa.”
”Toinen hyvä pointti on nostaa mukaan keskusteluun oheisvaikutukset. Jos kaupunki parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja lisää viheralueita, tämä luo kestävyyttä, mutta sillä on muitakin myönteisiä oheisvaikutuksia. Lisääntynyt pyöräily tukee asukkaiden terveyttä; puusto luo varjoa ja viilentää kesällä. Näillä on vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin ja seudun vetovoimaan.”
”Kannustaisin myös ajattelemaan ilmastotavoitteita ei vain kaupungin tai kunnan, vaan kaikkien asiana: yhteistyökumppanien, yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten. Ilmastotoimista on yhteisiä hyötyjä, joten niitä on syytä pohtiakin yhdessä. Keinoja löytyy paljon, kun otetaan rohkeasti eri näkökulmia ja luovia ajattelutapoja käyttöön: silloin alamme nähdä mahdollisuuksia ja saada esiin hyötyjä eikä vain kustannuksia.”
Artikkelikuva: Turun kaupungin mediapankki, kuvaaja Jussi Vierimaa
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.