Jasmin Hamid: Monimuotoinen asuminen tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta

Toukokuun alussa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid (vihr.) Suomen suurin vuokranantaja Heka omistaa lähes 50 000 asuntoa. Joka seitsemäs helsinkiläinen – yhteensä yli 92 000 – asuu Hekan tarjoamassa vuokra-asunnossa.

Toukokuun alussa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid (vihr.)  Suomen suurin vuokranantaja Heka omistaa lähes 50 000 asuntoa. Joka seitsemäs helsinkiläinen – yhteensä yli 92 000 – asuu Hekan tarjoamassa vuokra-asunnossa.

Asuminen, sen hinta ja kohtuuhintaisten asuntojen puute etenkin kasvukeskuksissa ovat jatkuvasti otsikoissa. Mikä tässä haastavassa yhtälössä inspiroi tuoretta puheenjohtajaa?

”Olen ollut yli vuosikymmenen ajan aktiivisesti mukana kuntapolitiikassa ja saanut erilaisissa luottamustehtävissä seurata läheltä pääkaupunkiseudun kaavoitusta ja alueen kaupunkien kehittymistä. Asuntopolitiikkaan nivoutuu monta valtavan tärkeää elementtiä – kaupunkisuunnittelu, kohtuuhintainen asuntotuotanto, kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen sekä erityisesti sosiaalipoliittiset asiat ja yhteisöllisyys. Minua kiinnostaa se, miten voidaan rakentaa erilaisia kaupunginosia, mutta samalla vaikuttaa koko kaupungin viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen.”

Millainen merkitys Suomen suurimmalla vuokranantajalla on asumisen edistämisessä? Kuuluuko esimerkiksi asukkaiden ääni riittävästi?

”Hekan rooli asumisen edelläkävijänä on tärkeä ja monissa asioissa on onnistuttu hyvin. Asukastyytyväisyys on korkea ja Hekan tarjoamissa kodeissa viihdytään pitkään, keskimäärin 10 vuotta. Talotoimikunnat, joilla on oma budjettinsa ovat osoittautuneet erittäin toimivaksi käytännöksi. On tärkeää, että asukkaat ja kaupunkilaiset ylipäätään kokevat voivansa vaikuttaa asioihin ja löytävät kanavat siihen, oli asia mikä hyvänsä.”

Mihin asioihin haluaisit Hekan hallituksen puheenjohtajana vaikuttaa?

”Yhtiönä Heka on varsin hyvässä kunnossa, mitään isoja suunnanmuutoksia ei ole tarpeen tehdä ja voin tarttua tehtävään luottavaisin mielin. Yhtiön ketteryys nopeasti muuttuvassa maailmassa sekä asukasviihtyvyyden ja vaikutuskanavien kehittäminen ovat minulle tärkeitä. Saan paljon yhteydenottoja ihan konkreettisista asioista, mistä olen hyvin iloinen. Yksi asia on taloyhtiöiden savuttomuus ja tupakoinnin vaikutus paitsi viihtyvyyteen, myös asuntojen korjaustarpeeseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.”

Perinteinen mielikuva kaupungin ankeasta vuokra-asunnosta istuu tiukassa. Voiko kohtuuhintainen asuminen olla myös laadukasta?

”Tämä mielikuva joutaa onneksi jo romukoppaan. Nykyiset kaupungin vuokra-asunnot kestävät laatuvertailun minkä tahansa asumismuodon kanssa. Etenkin uudet kohteet ovat asumisviihtyvyydessä edelläkävijöitä, vanhoissa kohteissa peruskorjausohjelmat pyörivät ja niiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. On hienoa nähdä, miten myös rakennusten erityispiirteet nostetaan peruskorjauksessa arvoonsa. Tästä upea esimerkki on Käpylän Käärmetalo, joka on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kohde.”

Heka on sitoutunut Helsingin asettamaan tavoitteeseen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Tehdäänkö tämän eteen tarpeeksi asioita?

”Konsernijaosto asettaa kaupungin yhtiöille tavoitteita muun muassa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen ja myös Hekassa on lähdetty aktiivisesti ja etunojassa pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Energiatehokkuuteen kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä ja myös asukkaita kannustetaan huomioimaan ympäristöasiat. Sitä, voisiko rimaa nykyisestä tahdista nostaakin, en osaa vielä sanoa. Hekassa on mietittävä myös kokonaisuutta ja arvioitava, kuinka paljon esimerkiksi energiansäästötoimet nostavat asumisen hintaa suhteessa säästettyyn energiaan.”

Mitä Helsingin ikiaikaiselle riesalle, asuntopulalle, pitäisi tehdä? Kantaako Heka riittävästi kortensa kekoon kohtuuhintaisten asuntojen tarjoajana?

”Lääke asuntopulaan on lopulta yksinkertainen: kaikkien toimijoiden on rakennettava lisää asuntoja, ei vain Hekan. Helsingissä rakennetaankin huikeita määriä uusia asuntoja – maaliskuussa työn alla oli 10 500 uutta kotia. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle on voimakasta ja isot hankkeet, kuten raidelinjaukset vaikuttavat kaavoitukseen ja sitä kautta asuntorakentamisen aikatauluun.”

”Toinen keskeinen lääke asuntopulan ratkaisemiseen on koko pääkaupunkiseudun välisen yhteistyön tiivistäminen. Alueen kaupunkien ongelma on yhteinen ja maantieteelliset rajat työpaikkojen, asumisen ja palvelujen välillä ovat alueen asukkaiden näkökulmasta keinotekoiset. Onneksi tähän on näkyvissä muutosta ja Uudenmaan maakunnalta saatiin myös rahoitusta yhteistyön kehittämiseen.”

Entä miten vastaat Suomen suurimman vuokranantajan edustajana aika ajoin esiin nousevaan kritiikkiin asumismuotojen sekoittamisesta eri kaupunginosissa?

”Vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan yksi perusta on, että kaikilla alueilla on saatavilla asuntoja vaihteleviin asumistarpeisiin ja elämäntilanteisiin. On tärkeää, että kaikki asuinalueet ovat houkuttelevia ja niiden koulut samalla viivalla. Helsingissä tämä on kirjattu myös kaupungin strategiaan.”

JASMIN HAMID
Hekan hallituksen puheenjohtaja Jasmin Hamid (36) on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri. Teatteriroolien lisäksi hän on näytellyt muun muassa Salatut elämät ja Sorjonen -televisiosarjoissa. Sijoittamisesta kiinnostunut Hamid työskentelee media-alalla tuottaen monipuolisia sisältöjä erityisesti finanssialan toimijoille.

Hamid on myös aktiivinen kuntapoliitikko ja Vihreiden edustaja. Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna 2008–2012 ja siitä eteenpäin varsinaisena valtuutettuna. Helsingin Kalasatamassa perheineen asuva Hamid on ollut kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2013 ja profiloitunut erityisesti kaupunkikulttuurin puolestapuhujana. 

Tiiviistä kaupunkiasumisesta nauttiva perhe viettää vapaa-aikaa mökkeillen ympäri vuoden Saimaan rannalla Mikkelissä. Perheen esikoispoika saa pikkusisaren tulevana syksynä.

Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Laura Iikkanen