Kaikki blogiartikkelit

Huomisen talous -blogi

|

Kauppasota lientyy – nyt Euroopassa tarvitaan reformeja, jotta avautuvat kasvumahdollisuudet saadaan hyödynnettyä

Timo Vesala harmaan betoniseinän edessä kuvattuna.

Donald Trump lähti soitellen kauppasotaan ja tuli virittäneeksi talousvaikutusten pahimman pommin omalle komentopaikalle. Viime viikkoina Trumpin hallinto onkin aktiivisesti etsinyt ulospääsyreittejä kiperästä tilanteesta. Erilaisia diilejä julkistetaan nyt harva se päivä.

Toivottavasti liennytys on pysyvä moodi ja ”vapautuksen päivän” maakohtaiset jättitullit poistuvat lopullisesti kuvasta. Kun tullitempoilu päättyy, yritykset uskaltavat jälleen investoida ja kuluttajat kuluttaa. Jotain jälkiä talouteen alkuvuoden draamasta väistämättä jää, mutta hyvässä lykyssä selviämme pienellä notkahduksella eikä varsinaista uutta taantumaa nähdä.

Euroopan vinkkelistä Trumpin politiikkaan liittyvät haasteet eivät kuitenkaan kauppasodan lientymiseen pääty. Turvallisuuspolitiikan realiteetit ovat nopeassa muutoksessa, koska Trump ei näe Venäjän uhan patoamista USA:n intressien kannalta enää yhtä kriittisenä kuin edeltäjänsä. Vauhti käy Euroopan lompakolle, kun omaa puolustuskykyä on vahvistettava muutamassa vuodessa vuosikymmenien edestä.

Turvallisuuspolitiikan realiteettien nopea muutos käy Euroopan lompakolle.

Geopoliittisen murroksen ohella vähintään yhtä dramaattista on Yhdysvaltojen sisäisen olemuksen muuttuminen. Amerikan esikuvallisesta roolista on enää rippeet jäljellä. MAGA-liikkeen hyökkäykset mediaa, tasa-arvoa, yliopistoja, keskuspankkia, oikeuslaitosta sekä muita demokratian perusinstituutioita vastaan pistävät miettimään, mihin kaikkeen Trumpin loppukauden aikana onkaan vielä varauduttava.

Euroopalla mahdollisuus nousta tieteen, taiteen ja vapaiden markkinoiden turvasatamaksi

Toisaalta Euroopalla on sauma astua esiin trumpilaisen maailmankuvan antiteesinä. Trump suosii rehdin markkinakilpailun ohittavia diilejä, ihannoi vanhaa fossiilitaloutta, halveksii ilmastotoimia ja karkottaa älymystöä vapaaehtoiseen maanpakoon. Euroopasta voikin kuoriutua turvasatama niin tieteelle, taiteelle, sijoittajille kuin liberaalin markkinatalouden periaatteillekin. Samalla Euroopalle avautuu mahdollisuuksien ikkuna päästä takaisin globaaliin teknologiakilpailuun mukaan ja saada tuottavuuskasvu pitkän stagnaatiovaiheen jälkeen uuteen nousuun.

Eurooppa saattaa päästä takaisin globaaliin teknologiakilpailuun.

Monia lupauksia herättäviä kehityskulkuja onkin jo oraalla. EU:n suurimmassa maassa Saksassa on käynnissä merkittävin talouspolitiikan suunnanmuutos sitten Saksojen yhdistymisen. Friedrich Merzin hallitus aikoo valjastaa maan ylivertaisen velkakapasiteetin massiivisten infra- ja puolustusinvestointien rahoittamiseen. Saksan U-käännös tulee jakamaan kasvuosinkoa koko EU:lle. Puolustusteollisuuden panostukset voivat myös kiihdyttää yleistä teknologista kehitystä. Lisäksi Iso-Britannian ja EU:n suhteiden lähentyminen kasvattaa Euroopan painoarvoa ja EU-komissio on sitoutunut liiallisen sääntelyn purkamiseen.

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden integraatioon tarvitaan lisää vauhtia

Silti kasvua jarruttavat rakenteelliset ongelmat ovat yhä pääosin ratkaisematta. EU:n taloudellinen integraatio on pahasti kesken. Jäsenmaiden lainsäädännön, normien, standardien ja lupakäytäntöjen erilaisuus luo edelleen vakavia esteitä EU:n sisäkaupalle. IMF:n viimesyksyisen alueraportin mukaan nämä esteet vastaavat tavarakaupassa yli 40 prosentin ja palveluissa jopa yli 100 prosentin tariffeja. EU:n sisämarkkinoiden pirstaleisuus on liiketoiminnan nopealle kasvattamiselle merkittävä pullonkaula.

Skaala ja syvyys puuttuvat edelleen myös Euroopan rahoitusmarkkinoilta. Pankkikeskeinen, velkarahoitukseen perustuva järjestelmä ei sovellu kovin hyvin digitalouden kasvun rahoittamiseen, koska aineettomissa investoinneissa ei synny reaalivakuutta. Toimivampi sopimusmuoto olisi oman pääoman ehtoinen rahoitus, mutta Euroopan epäyhtenäiset pääomamarkkinat eivät tuota riittäviä volyymeja. Samanlainen ohuus ja hajanaisuus vaivaa myös osaavan työvoiman markkinoita, joiden toimintaan kulttuuri- ja kielimuurit tuovat lisäksi omat haasteensa.

Nyt on niin kova virtaus, että ilman uudistumista ei kohta pysytä pystyssä.

Nämä heikon talouskasvun juurisyyt on moneen kertaan tunnistettu, muun muassa Enrico Lettan ja Mario Draghin viime vuonna julkaisemissa asiantuntijaraporteissa. EU:ssa ei ole koskaan ollutkaan pulaa hyvistä reformi-ideoista. Jäykkä päätöksentekojärjestelmä ei vain tahdo seesteisinä aikoina tuottaa uudistuksia ja Eurooppa jää helposti seisovaan veteen lillumaan. Nyt on kuitenkin niin kova virtaus, että ilman uudistumista ei kohta enää pysytä pystyssä. Olisiko pakko tälläkin kertaa paras konsultti?

Huomisen talous -blogi

Timo Vesala on taloustieteestä väitellyt valtiotieteiden tohtori ja Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Vesala käsittelee ajankohtaisimpia globaalin, kotimaan ja julkisen talouden ilmiöitä myös Huomisen talous -podcastissa ja Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteissa ja markkinakatsauksissa.
Timo Vesala, pääekonomisti.

Timo Vesala

Pääekonomisti

Huomisen talous -blogi