Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi kaatoi pankkeja ja johti luottolaitosten uudelleenjärjestelyihin myös Euroopassa. Valtiot ja veronmaksajat joutuivat pankkien pelastajiksi. Tämän ei haluttu toistuvan, joten pankkien valvontaa alettiin kehittää, ja pankkiunionin kriisinratkaisuviranomainen SRB (Single Resolution Board) eli yhteinen kriisinratkaisuneuvosto aloitti toimintansa Brysselissä vuoden 2015 alussa.
SRB on vastuussa Euroopan keskuspankin EKP:n suoraan pankkivalvontaan kuuluvien pankkiryhmien kriisinratkaisun suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kriisinratkaisuneuvosto pyrkii varmistamaan pankkien hallitun kriisinratkaisun ja näin turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja estämään veronmaksajien joutumisen kaatuvien pankkien maksumiehiksi. Rahat toimenpiteisiin otetaan yhteisestä kriisinratkaisurahastosta.
Varat rahastoon finanssialalta
Kriisinratkaisurahaston varat kerätään EKP:n valvonnassa olevilta pankeilta vakausmaksuina.
Kuntarahoitus, kuten muutkin euroalueen pankit, joiden tase on yli 30 miljardia, kuuluvat EKP:n valvontaan. EKP:n valvonnassa ovat myös euroalueen valtioiden kolme suurinta pankkia taseen koosta riippumatta. Kuntarahoitus on velvollinen osallistumaan myös yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF) eli maksamaan SRB:n määrittelemän vuosittaisen vakausmaksun.
Niitä euroalueen pankkeja, jotka eivät kuulu EKP:n valvontaan, valvoo maan kansallinen kriisinratkaisuviranomainen, Suomessa Rahoitusvakausvirasto.
Elvytys- ja kriisinhallintasuunnitelmilla varaudutaan ongelmiin
Kuntarahoitus eroaa liikepankeista siinä, että Kuntarahoituksella on oma kriisinhallintamekanismi – Kuntien takauskeskus, joka takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Likviditeettikriisi on Kuntarahoitukselle siis erittäin epätodennäköinen. Kuntarahoituksen tulee kuitenkin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien tavoin esittää EKP:lle tehtävässä ja jatkuvasti ylläpidettävässä elvytyssuunnitelmassa, mitä muita keinoja yhtiöllä on toimintansa vakauttamiseen niin, että viranomaistoimenpiteitä ei tarvita. Näitä muita keinoja voivat olla esimerkiksi yhtiön pääomittaminen omistajien toimesta.
Mikäli jokin pankki kuitenkin elvytyssuunnitelmista huolimatta joutuu ongelmiin, kriisinratkaisuviranomainen ryhtyy tarvittaviin toimiin. Jos viranomainen katsoo, että pankin konkurssiin päästäminen horjuttaisi rahoitusmarkkinoiden vakautta, pankille voidaan tehdä uudelleenjärjestelyjä tai osia siitä voidaan esimerkiksi myydä. Tätä varten SRB tekee jokaiselle pankille kriisinhallintasuunnitelman (resolution plan).
Banco Popular Españolille ensimmäinen kriisinratkaisumenettely
Kriisinratkaisuneuvosto joutui tositoimiin kesäkuussa 2017, kun EKP:n pankkivalvonta totesi Banco Popular Españolin olevan kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa. Todettiin, että pankki ei pysty lähitulevaisuudessa maksamaan velkojaan tai suorittamaan muita vastuitaan eräpäivään mennessä maksuvalmiuskriisistä johtuen. Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston harkinnan mukaan kriisinratkaisun ehdot täyttyivät. Pankin pääomainstrumentit alaskirjattiin ja pankki myytiin Banco Santanderille yhden euron hintaan.