Kestävyysohjelma keskittyy erityisesti yhtiön liiketoiminnan, eli Kuntarahoituksen asiakkailleen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden, kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Se määrittelee aiempaa selkeämmän suunnan ja tavoitteet yhtiön vastuullisuustyölle, jopa vuoteen 2035 saakka. Ohjelma auttaa vastaamaan tulevaan sääntelyyn sekä selkeyttää raportointia ja viestintää asiakkaiden, sijoittajien ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa.
– Kestävyysohjelma on keinomme mitata ja kommunikoida sitä, mitä haluamme työllämme saada aikaan. Tavoitteemme ovat nyt selkeämmin linjassa sen kanssa, mitä jo teemme, ja mitä haluamme saavuttaa jatkossa, kertoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
– Halusimme päivittää näkemyksemme siitä, mikä liiketoimintamme ja perustehtävämme kontekstissa on kestävyyden ja vaikutuksien kannalta keskeistä. Halusimme myös asettaa yhteiskunnallista rooliamme selkeämmin kuvaavat tavoitteet ja mittarit, lisää kestävyysohjelmaa laatimassa ollut vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen.
Teemoina hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen
Kestävyysohjelma koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäinen osa käsittelee Kuntarahoituksen liiketoimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta, sekä sitä, miten toimintamme kytkeytyy kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Ohjelman toinen ja tärkein osio sisältää varsinaiset teemat, tavoitteet ja mittarit Kuntarahoituksen vastuullisuustyölle. Kolmannessa osiossa käsitellään yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta.
Asetetut pitkän aikavälin mittarit koostuvat kahdesta kestävään rahoitukseen liittyvästä mittarista sekä yhtiön ensimmäisestä rahoitettujen kiinteistöjen päästöihin kohdistuvasta vähennystavoitteesta.
– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Siksi tavoittelemme, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta, Noronen kertoo.
Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatettiin myös vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.
– Näkyvin muutos aiempaan kestävyystyöhömme verrattuna on kuitenkin se, että nyt meillä on ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO2/m2 vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna. Tavoite tulee edellyttämään seurantaa, vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa asiakkaiden kanssa, Noronen kertoo.
Rahoitettujen päästöjen laskentaa on kehitetty Kuntarahoituksessa jo pitkään, ja yhtiö esimerkiksi liittyi PCAF-aloitteeseen vuonna 2022. Verkoston tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa laskea ja raportoida rahoitettuja päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämiseksi. Liittymällä Kuntarahoitus sitoutui mittaamaan ja julkaisemaan omat päästönsä kolmen vuoden sisällä.
Kestävyysohjelman työstöön on osallistunut kuntarahoituslaisten lisäksi myös asiakkaita, sijoittajia ja muita tärkeitä sidosryhmiä.
– Teimme analyysin kestävyystyömme olennaisista painopisteistä, mikä auttoi kirkastamaan tavoitteitamme ja rooliamme entisestään, Noronen kertoo.
Ohjelman kolmannessa, yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta käsittelevässä osassa sitoudutaan tavoitteiden uudelleentarkasteluun kahden vuoden kuluessa.
–Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osana vuosi- ja vaikutusraportointia, ja tavoitteita voidaan tarvittaessa laajentaa tai kiristää. Dokumenttia päivitetään tarvittaessa myös liiketoimintaympäristön muutosten myötä. Luonnollisia päivityskohtia voivat olla esimerkiksi muutokset kansallisessa tai kansainvälisessä lainsäädännössä sekä markkinoiden parhaissa käytännöissä, Noronen kertoo.
– Vaikka kestävyysohjelma keskittyy pitkälti ulkoisiin vaikutuskeinoihimme, tärkein kestävyysohjelmamme toteuttaja on kuitenkin henkilökuntamme. Siksi meille on yhä tärkeämpää jatkossa panostaa kestävyyden kulttuurin ja osaamisen kehittämiseen, Kallio kertoo.
Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan:
Kuntarahoitus on kestävän rahoituksen edelläkävijä Suomessa
Aloimme tarjoamaan vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomessa vihreää rahoitusta ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin ja olimme ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen, eli bondien, liikkeeseenlaskija. Vuonna 2020 Kuntarahoitus alkoi tarjota myös yhteiskunnallista rahoitusta ja oli Suomen ensimmäinen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija.
Lue lisää vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta. (linkki)
Lisätietoja
Mikko Noronen
Sustainability Analyst
050 479 7533