Rakennusala on voimakkaalle suhdannevaihtelulle altis toimiala. Suomessa rakentamisen syklisyyttä voimistavat vaihtuvakorkoiset lainat, joihin sekä kotitaloudet että yritykset ovat mieltyneet.
Suhdanneherkkyyden toinen juurisyy liittyy asuntomarkkinoiden psykologiaan. Asunnonomistajilla on korkea kynnys myydä asuntojaan halvemmalla kuin ovat ne itse ostaneet – vähintään ”omansa” pitäisi saada pois. Taantuman iskiessä myyjät jäävät mieluummin odottamaan parempia aikoja kuin realisoivat kodistaan tappioita. Kun asuntokauppa hyytyy, ei uuttakaan kannata rakentaa ja koko rakennusala vajoaa lamaan.
Siinäpä on pähkinänkuoressa Suomen asuntomarkkinoiden ja rakentamisen tarina viimeisen neljän vuoden ajalta. Asuinrakentamisessa ahdinko on ollut jopa 1990-luvun lamaa syvempi. Vuonna 2025 uusia asuntoja valmistui hieman alle 20 000. Myönnettyjen rakennuslupien määrä ja uudet asuntoaloitukset puolestaan jäivät 16 000 tuntumaan. Nämä luvut ovat tilastohistorian pohjanoteerauksia.
Rakentaminen on koko talouden kannalta hyvin merkittävä toimiala. Vuosien 1990–2020 ajanjaksolla se toi keskimäärin noin viidenneksen Suomen talouskasvusta. Nousukausina rakentamisen osuus kasvusta on ajoittain ollut jopa puolet, ja välillä hurjasti ylikin. Bkt-kasvun on vaikea päästä kunnolla vauhtiin niin kauan kuin asuntokaupan ja asuinrakentamisen jumi jatkuu.
Valitettavasti asuntomarkkinat toipuvat usein aika verkkaisesti. Ensivaiheessa vanhojen asuntojen kauppamäärät elpyvät ja vähitellen kaupankäynnin vilkastuminen kääntää niiden hinnat nousuun. Kun uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on riittävästi supistunut, myymättömien uusien asuntojen varanto sulaa, ja lopulta myös uudistuotanto käynnistyy.
Toistaiseksi näistä elpymisen elementeistä on koossa vasta ensimmäinen. Kauppamäärät kääntyivät kasvuun jo vuonna 2024, kun myyjät kyllästyivät makaamaan poteroissaan ja pyyntihinnat alkoivat joustaa. Asuntohinnoissa pohjaa ei sen sijaan ole vielä ohitettu. Vanhojen osakeasuntojen hintaindeksit jatkoivat koko viime vuoden laskussa. Elpymisketjun lopullinen läpimeno voi ottaa vielä parikin vuotta.
Asuntomarkkinoiden ja -rakentamisen lama on paitsi tuntuvasti syventänyt taantumaa, myös jarruttanut oraalla olevaa suhdannekäännettä. Nousukauden puuttuva palanen saattaa tällä kertaa kuitenkin löytyä muualta kuin asuinrakentamisesta. Datakeskushankkeet ovat lyhyessä ajassa moninkertaistaneet lupamäärät liikenteen rakennuksissa, joihin datakeskukset tilastoidaan. Hankkeiden ansiosta ”muun talorakentamisen” bkt-vaikutus voi lähivuosina yltää varsin muhkeisiin lukemiin.
Vaikka rakennusalasta ei kokonaisuutena vielä ole varsinaiseksi kasvun ajuriksi, senkin bkt-kontribuutio kääntynee kuluvana vuonna jo tukevasti plussan puolelle.
