Tekoäly on tulossa vauhdilla myös kuntien työhön. Se voi parantaa tehokkuutta ja avata uusia mahdollisuuksia, mutta tuo myös sääntelyn ja turvallisen käytön velvoitteita. Asiantuntijat kertovat, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.
Julkisen talouden säästöpaineet ovat tällä hetkellä kovat. Moni kunta- tai hyvinvointialuejohtaja pohtii, voisivatko AI-työkalut auttaa säästämään kustannuksissa.
Vastaus ei ole yksiselitteinen. Suoria euroja tuskin säästyy heti, sillä monen julkisen palvelun ytimessä on edelleen ihmisen kohtaaminen, muistuttaa KT:n osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman.
– Kunnissa ja hyvinvointialueilla on ja tulee jatkossakin olemaan paljon ihmistyötä. Varhaiskasvatus, opetus ja terveydenhuolto ovat työtä, jossa ihmisosaajaa ei voi tai kannata korvata. Uskon, että tuottavuutta voidaan parantaa, jos AI auttaa suunnittelemaan palveluja fiksummin.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä näkee tehokkuuden lisääntyvän, varsinkin pitkällä aikavälillä.
– Kuvitellaan, että asiantuntijalta kiellettäisiin nyt netin käyttö ja googlaaminen: hänen työtehonsa tippuisi taatusti. Tekoäly voi olla internetin veroinen mullistus tuottavuudessa, ehkä suurempikin. Se voi jopa tarkoittaa, että talous kehittyy tulevaisuudessa ilman luonnonvarojen lisääntyvää kulutusta. Mutta tämä edellyttää, että AI-järjestelmien käyttämä laskentateho ja energia osataan käyttää viisaasti.
Myöskään Määttä ei silti näe tulevaisuutta, jossa tekoäly syrjäyttäisi ihmisen julkisista palveluista. Päinvastoin, inhimillisyys voi olla kunnille erottautumiskeino.
– Kun chattibotit tulivat käyttöön, joissain kunnissa päätettiin, että meidän chatissamme vastaa aina ihminen, hän kertoo.
Sääntely tuo kunnille raameja AI-siirtymässä
Tekoälyn hyödyntäminen vaatii tarkkaa suunnittelua. Kehyksiä sille antaa EU:n tekoälyasetus, joka astuu voimaan vaiheittain ja tulee täysimääräisesti sovellettavaksi elokuussa 2026. Asetuksen tarkoitus on varmistaa, ettei tekoäly vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia.
Asetus jaottelee tekoälyn käyttöön liittyvät riskit eri luokkiin. Kuntien onkin tärkeää tunnistaa mahdolliset korkeat riskit. Tällainen voisi olla tilanne, jossa tekoäly tekisi suoraan päätöksiä ihmisten oikeuksiin tai hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Jos tekoäly on tukena, mutta lopullinen päätös ihmisellä, kyse ei yleensä ole suuririskisestä käytöstä.
Asetus määrittelee myös vastuita eri rooleissa toimiville, kuten tekoälyn kehittäjille. Valtaosa suomalaisista kunnista kuitenkaan tuskin tulee rakentamaan omia työkalujaan tai merkittävästi muokkaamaan olemassa olevia järjestelmiä: asetuksen silmissä kunta on useimmiten vain tekoälyn käyttäjä ja vastaa omista tavoistaan hyödyntää AI-työkaluja.
Vaikka asetus tuo eniten vastuita suuririskisten AI-järjestelmien kehittäjille, pelkkä tekoälyn käyttökin silti velvoittaa. Kuntaliitto suosittelee kuntia tunnistamaan roolinsa ja perehtymään siihen. Esimerkiksi jo hankintavaiheessa on syytä hahmottaa, millaista tekoälyjärjestelmää kunta on hankkimassa, mihin tarkoitukseen ja miten sitä aiotaan käyttää. Lisäksi on syytä kartoittaa, ketkä työntekijöistä tarvitsevat syvempää perehtymistä asetukseen ja työkaluihin. Näin tekoälyn käyttö tukee palveluja vastuullisesti ja tehokkaasti.
Tekoäly jo osana kuntien arkea
KT:n tuoreimman kyselyn mukaan jo 85 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan organisaatioista käyttää tekoälyä vähintään jonkin verran. Osuus on noussut edellisvuoden 70 prosentista. 74 prosenttia vastaajista uskoi, että tekoäly lisää julkisen sektorin tuottavuutta. Käyttö on kuitenkin eriytynyttä.
– Sote- ja HR-osaajat hyödyntävät tekoälyä paljonkin, mutta kaupunkiympäristön osaajat yllättävän vähän. Potentiaali ymmärretään kaikkialla, mutta parhaat käyttökohteet hakevat vielä paikkaansa, Bergman kuvailee.
Mihin tarpeisiin AI-työkalut sitten parhaiten vastaavat? Bergman nostaa esiin saavutettavuuden.
– Julkiset palvelut nojaavat vahvasti tekstiin. Generatiivinen tekoäly on siinä erinomainen: materiaaleja voidaan tuottaa nopeasti eri kielillä ja taustoista tuleville ihmisille. Tekoäly voi myös selkeyttää monimutkaisia tekstejä.
Määttä näkee tekoälyn voivan muuttaa ajankäyttöä arkityössä – ja se on hyvä.
– Ajattelemme helposti, että näyttöpäätteellä työskentely on tehokasta ja arvokasta. Mutta jos vähennämme tietotyöpuurtamista, kasvokkain käytetty aika voi parantaa osaamista ja työn laatua. Ihmisjohtaminen on hyvin tärkeää ja toivon, että tekoäly raivaa enemmän aikaa siihen.
Kuntajohdon tarjottava selkeä suunta ja kannustava asenne
Mitä kunnat ja muut julkisen sektorin organisaatiot tarvitsevat tekoälyn tehokkaaseen hyödyntämiseen? Asiantuntijat peräänkuuluttavat johdon roolia. Osa johtajista innostuu nopeasti, osa etenee varovaisemmin, Bergman sanoo.
– Joissain kunnissa seurataan tilannetta ja odotetaan suurten toimijoiden esimerkkiä. Pienetkin organisaatiot voivat silti yllättää ketteryydellään! Organisaation sisälle on luotava kannustava, kokeilua mahdollistava kulttuuri, jossa jaetaan oppeja ja onnistumisia. KT järjestää koulutuksia, joissa hyötyjä ja kokemuksia levitetään osaajalta toiselle, Bergman kertoo.
– Johtoa kannustan jakamaan selkeitä visioita siitä, mitä AI:lla halutaan tehdä ja saavuttaa, Määttä korostaa. – Pohjois-Savon liitossa olemme ottaneet keskeiseksi ajatukseksi sen, että tekoäly vapauttaa aikaa ihmisten vuorovaikutukseen ja sidosryhmien tapaamiseen. Kun hyödyt ja tavoite ymmärretään, motivaatiokin nousee.
Toinen keskeinen asia on mahdollisuuksien muistaminen.
– Moni kouluttaa osaajia riskit edellä, Määttä sanoo. – Se on viisasta, muttei saa syrjäyttää keskustelua hyödyistä. Tekoäly tulee väistämättä osaksi työtämme: kunnat käyttävät lukuisia IT-järjestelmiä, joihin integroidaan koko ajan lisää AI-ominaisuuksia. On hyvä ottaa perusasiat haltuun, sillä varhain liikkeelle lähteneet saavat jatkuvasti etumatkaa.
– Organisaatioissa on edelleen huolia tietosuojasta ja tietoturvasta, Bergman pohtii. – Virkavastuu jarruttaa suurinta intoa, mutta jos kunta- ja hyvinvointialueiden osaajat joutuvat pohtimaan tekoälyn riskejä yksin, varovaisuus voi mennä liiallisuuksiin.
Teksti: Tuomas Mäkinen
Bergmanin kuva: Studio Onni / Nina Stolt
Määtän kuva: Pohjois-Savon liitto