Suomen talouskäänne on alkanut, kunnat tekivät odotettua parempaa tulosta 2025
Maailmantalouden kasvunäkymässä ei ole viime kuukausina tapahtunut suuria muutoksia. Saksan talouden piristyminen on hyvä uutinen Suomelle, jonka kasvukäänteen vauhdittumista jarruttaa lähinnä yksityisen kulutuksen jumittuminen. Suurin osa kunnista teki ylijäämäisen tuloksen vuonna 2025, mutta monien suurten kaupunkien velkaantuminen kasvaa.
Euroopassa elpyminen jatkuu, eikä EKP:lta odoteta enää lisäkoronlaskuja. Toisaalta myös inflaatiokehitys näyttää etenevän kutakuinkin keskuspankin tavoitteiden mukaisesti, joten koronnostotkaan eivät toistaiseksi ole ajankohtaisia.
– Euroopan kannalta erityisen hyvä uutinen on, että Saksan talous on vihdoin alkanut osoittaa heräämisen merkkejä. Saksassa bkt-kehitys on viimeisen neljän vuoden aikana ollut suunnilleen yhtä heikkoa kuin Suomessa, mutta viime kuukausina Saksan teollisuuden näkymät ovat selvästi kirkastuneet. Saksan elpyminen auttaa myös Suomen vientiteollisuutta, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Globaali toimintaympäristö on kuitenkin edelleen hyvin riskialtis.
– Yhdysvalloissa kasvu nojaa hyvin pitkälti mittavien tekoälyinvestointien jatkumiseen. Talouden muilla sektoreilla suhdannetilanne ei enää ole erityisen hyvä, työmarkkinoilta saadaan ristiriitaisia signaaleja ja tullien lopullisiin vaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta. Samaan aikaan poliittiset riskit nakertavat talousluottamusta. Vuodenvaihteen kaaoksen jälkeen geopoliittinen tilanne tosin on hieman rauhoittunut ja myös Kevin Warshin valinta keskuspankki Fedin uudeksi pääjohtajaksi oli markkinoille huojentava uutinen.
Viime viikkoina on saatu lisää näyttöä, että Suomessakin talouden elpyminen on käynnistynyt. Teollisuuden tilauskertymät vahvistuvat ja suurimpien pörssiyhtiöiden tulokset ovat kääntyneet nousuun. Myös bkt alkoi vihdoin kasvaa vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä neljän peräkkäisen miinusmerkkisen vuosineljänneksen jälkeen.
– Elpyminen on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja toistaiseksi se saa tukea lähinnä viennin ja investointien maltillisesta kasvusta. Sen sijaan yksityinen kulutus on edelleen jumissa eräänlaisessa pattitilanteessa, jossa korkea työttömyys pitää kotitalouksien kulutushalut heikkona – ja kun ei ole kysyntää, ei työttömyyskään vielä helpota. Tämä noidankehä kyllä ennen pitkää katkeaa, kun pääomavaltaisen teollisuuden työllisyys kohenee ja leviää hiljalleen myös työvoimavaltaisille palvelualoille, Vesala sanoo.
Kuntatalous yllätti jälleen: suurin osa kunnista plussalle vuonna 2025
Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien yhteenlaskettu tulos näyttää talousarvioihin verrattuna vahvalta, mutta rakentuu kapealle perustalle. Noin 750 miljoonan euron ylijäämä syntyi pääosin muutamien kaupunkien ja kertaluonteisten erien ansiosta. Pori, Kemi, Kangasala, Espoo ja Helsinki tuottivat yhdessä lähes 700 miljoonaa euroa, eli melkein koko sektorin positiivisen tuloksen.
Suurten kaupunkien talouskehitys eriytyy edelleen. Espoo (107M€) ja Helsinki (147M€) yltävät tuntuviin ylijäämiin, mutta muilla suurilla kaupungeilla tulos painuu negatiiviseksi: Vantaa –80 M€, Tampere –33 M€, Oulu –20 M€ ja Turku –8 M€.
– Yllättävän vahvaa kehitystä nähtiin kuitenkin laajalla kuntajoukolla. Vuoden 2025 talousarvioissa vain 102 kuntaa 292:sta odotti ylijäämää, mutta tilinpäätösarvioiden mukaan 180 kuntaa tekisi lopulta positiivisen tuloksen. Vuodesta 2026 odotetaan jälleen heikompaa, kun vain 115 kuntaa budjetoi talousarvioissaan voitollisen tuloksen, Kuntarahoituksen senior analyytikko Mika Korhonen sanoo.
Investointitaso pysyy korkeana, pitkälti suurten kaupunkien varassa. Vuonna 2025 bruttoinvestoinnit olivat arviolta 4,5 miljardia euroa, mikä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Vuoden 2026 talousarvioissa investointitaso nousee maltillisesti. Kuuden suurimman kaupungin osuus investoinneista kasvaa 46 prosentista 50 prosenttiin, mikä korostaa niiden roolia koko sektorin investointipotin kantajina.
Vuosikate muodostui vuonna 2025 ennakoitua paremmaksi ja oli noin 2,8 miljardia euroa. Koko sektorilla vuosikate kattaa investoinneista 85 %, kun taas suurissa kaupungeissa vain 63 %. Tämä lisää velkarahoituksen tarvetta erityisesti niissä kaupungeissa, joissa investointivolyymi on suuri ja toimintaympäristö kiristyy.
Velkaantuminen keskittyykin entistä vahvemmin suuriin kaupunkeihin. Kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2025 arviolta noin 800 miljoonaa euroa, josta noin kolme neljäsosaa syntyy kuudessa suurimmassa kaupungissa. Suurten kaupunkien osuus velan kasvusta oli 73 %. Vuonna 2026 suurten kaupunkien osuudeksi arvioidaan noin 60 % koko sektorin velan kasvusta.
– Kokonaisuutena kuntatalous tuotti vuonna 2025 numerollisesti odotettua vahvemman tuloksen ja laaja joukko kuntia onnistui selvästi budjetoitua paremmin. Samalla sektorin perusrakenne pysyy kireänä: investointitaso on korkea, vuosikatteen riittävyys heikkenee ja velkaantuminen kohdistuu yhä selvemmin suuriin kaupunkeihin, Korhonen analysoi.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteissa sekä Huomisen talous -blogissa pureudumme maailman, Suomen ja kuntien talouden keskeisimpiin kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla.