Hyvinvointialueet ovat toiminnassa kolmatta vuottaan, ja niiden rahoitus puhututtaa edelleen. Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin ekonomisti Arja Pesonen seuraa tiiviisti alueiden taloutta ja nostaa esiin niiden näkökulmaa, kun lainsäädäntöä ja kansallista päätöksentekoa valmistellaan.
Työskentelet ekonomistina Hyvil Oy:ssä. Mitä Hyvil tekee ja mitä kaikkea työsi käytännössä pitää sisällään?
“Hyvil on kaikkien Suomen hyvinvointialueiden omistama yhtiö: tehtävämme on tukea alueita, tarjota niille neuvontaa ja tehdä vaikuttamistyötä kansallisella tasolla.”
”Työpäiväni ovat hyvin moninaisia. Sinne mahtuu lausuntojen laatimista, erilaisissa verkostoissa tehtävää työtä, vaikuttamista alueita koskevaan lainsäädäntöön – ja tietenkin myös hyvinvointialueiden talouden seurantaa ja analyysejä.”
Monipuolista työtä siis. Millaiset aiheet ovat viime aikoina korostuneet työssäsi?
“Keväällä ja alkukesästä painopiste oli lainsäädäntöhankkeissa; Orpon hallituksen ohjelmassa on paljon hyvinvointialueita koskevia uudistuksia. Hyvil toimittaa paljon lausuntoja valmisteilla oleviin lakeihin ja näissä olen ollut kollegoiden kanssa mukana. Hyvinvointialueita koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa on osattava katsoa tilannetta kokonaisvaltaisesti: juridisten yksityiskohtien lisäksi on muistettava kysyä, mitä tämä tarkoittaa alueiden rahoituksen ja arjen kannalta.”
Entä mikä pitää sinut kiireisenä lähikuukausina?
“Nyt alueiden puolivuotiskatsaukset ovat valmistuneet: niiden analysointi ja talouden tilannekuvan seuranta ovat olleet paljon pöydällä. Samaan aikaan tiedämme, että myös syysistuntokaudella on luvassa runsaasti lainsäädäntöhankkeita. Eli lausuntojen valmistelu ja taloudellisten vaikutusten arviointi jatkuvat tiiviinä.”
”Osallistun lisäksi moniin kansallisiin verkostoihin, joissa kehitetään muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää rahoitusta. Tuon näissä pöydissä hyvinvointialueiden näkökulmaa mukaan kansalliseen keskusteluun ja ministeriöiden työhön.”
Toimit eräänlaisella näköalapaikalla hyvinvointialueiden talouteen. Miltä tilanne tällä hetkellä näyttää?
”Nyt on menossa hyvinvointialueiden kolmas toimintavuosi. Kyllähän alku on ollut työntäyteinen ja kuormittava. Alueilla on ollut hyvin erilaisia lähtökohtia uudistukseen ja eritahtisuutta toimeenpanon etenemisessä. Myös väestönkehityksen näkymät vaihtelevat eri puolilla maata.”
“Olen jossain määrin huolissani näistä alueiden erilaisista poluista, varsinkin kun huomioidaan soten nykyinen rahoitusjärjestelmä. Alueet, jotka eivät ole vielä ehtineet saada talouttaan tasapainoon, voivat kokea entistä enemmän painetta tähän, kun kansallisen tason rahoitus vähenee. Tuntuukin, että paljon työtä on vielä luvassa ja osalla alueista vaikeimmat ajat ovat vasta edessäpäin.”
Sinulla on laaja kokemus talouden johtotehtävistä. Mitä olet urallasi ehtinyt tekemään?
“Olen tehnyt yli 20 vuoden uran talouden ja johtamisen parissa. Siirryin Hyvilin palvelukseen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen talousjohtajan tehtävistä. Sitä ennen toimin talousjohtajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa aloitin jo vuonna 2011. Sote-kasteeni hankin aikanaan Pohjois-Karjalassa SiunSoten edeltäjän palveluksessa.”
“Matkan varrelle on mahtunut myös maakuntauudistuksen valmistelua Sipilän hallituksen aikaan sekä hallitustehtäviä isoissa ICT-yhtiöissä. Eli paljon kokemusta sekä soten että talouden parista on kertynyt.”
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää hyvinvointialueiden johdolle?
“Haluaisin haasteista huolimatta rohkaista päättäjiä. Teette todella vaativaa työtä: tiedän sen, koska tulen itsekin sieltä kentältä. Olkaa päättäväisiä ja uskaltakaa viedä eteenpäin sellaisia uudistuksia, jotka ovat juuri teidän alueellenne sopivia. Ja ennen kaikkea: tehkää yhteistyötä. Jakakaa kokemuksia, niin onnistumisia kuin epäonnistumisia – kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan valtakunnan verkostoissa on valtavasti osaamista. Niitä hyödyntämällä pääsee paljon nopeammin eteenpäin.”