– Viime kuukausina euroalueen inflaatio on hidastunut odotuksia nopeammin ja varmasti myös enemmän kuin EKP on uskaltanut toivoa. Merkittävin este koronlaskujen aloittamiselle on hyvää vauhtia poistumassa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Koronlaskujen ajoitukseen ja vauhtiin liittyy silti edelleen huomattavaa epävarmuutta.
– Palkat nousevat euroalueella tällä hetkellä noin viiden prosentin vauhdilla. Heikon kysyntäympäristön vuoksi yritykset eivät toistaiseksi kykene vyöryttämään nousseita palkkakustannuksia täysimääräisesti kuluttajahintoihin, mutta EKP pelkää, että tilanne voi muuttua, mikäli suhdannetilanne elpyy, Vesala arvioi.
Kustannuspainetta voivat lisätä myös konfliktit Lähi-idässä. Punaisenmeren selkkaukset nostavat jo rahtihintoja ja alueen kriisit luovat pysyvää epävarmuutta energian hintakehitykseen.
Toisaalta rahapolitiikan kevennyksen kanssa ei ole syytä tarpeettomasti viivytelläkään.
– Korkotaso on euroalueen kasvukyvyn ja suurten investointitarpeiden näkökulmasta selvästi liian korkea. Lisäksi tunnetut haavoittuvuudet talouden korkoherkillä sektoreilla, erityisesti kiinteistömarkkinoilla, voivat kärjistyä ja uhata rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Hintavakauden palauttaminen on kuitenkin EKP:n selkeä ykkösprioriteetti, ja siksi Vesala arvioi, että koronlaskuja saatetaan joutua odottamaan alkukesään.
– Markkinoiden odotukset koronlaskujen mittaluokasta 2024 aikana ovat alkuvuonna hieman maltillistuneet, mutta EKP:n talletuskoron odotetaan yhä päätyvän alle kolmen prosenttiin vuoden loppuun mennessä. EKP:n varovaiseen ja inflaatioriskeistä varoittelevaan viestintään suhteutettuna markkinaodotukset voivat edelleen olla hieman liian toiveikkaita.
Rakennusalan heikossa suhdanteessa ei vieläkään näy toipumisen merkkejä
Suomen talouden kuluvan vuoden bkt-ennusteiden heikkeneminen on alkuvuoden aikana jatkunut. Ennusteviuhkan mediaani on laskenut lähelle nollaa – ennusteiden välillä on tosin poikkeuksellisen suuria eroja. Onneksi talouden luottamusmittareissa pohja on rakennusalaa lukuun ottamatta jo ohitettu ja tulevaisuuden näkymä on hieman kirkastunut. Vuodelle 2025 odotetaankin jo yleisesti jopa parin prosentin kasvua.
– Työtaisteluiden sävyttämä talvikausi on taloudessa kuitenkin yhä vaikea. Merkittävää muutosta parempaan tuskin nähdään vielä vuoden alkupuoliskolla. Vasta loppuvuodelle kertyy enemmän elpymisen eväitä, kun EKP:n koronlaskutkin pääsevät kunnolla vauhtiin, Timo Vesala sanoo.
Työllisyysaste ja tehdyt työtunnit ovat olleet jo jonkin aikaa laskussa. Heikosta suhdannetilanteesta huolimatta työttömyyden arvioidaan kuitenkin nousevan tänä vuonna vain maltillisesti ja kääntyvän jo ensi vuonna laskuun. Suomessa lomautusjärjestelmä voi toimia siltana suhdannekuopan yli.
Suomen bkt-kehitystä kurittaa edelleen pahiten rakennusalan ahdinko, johon ei vieläkään ole luvassa nopeaa helpotusta.
– Vanhojen asuntojen kauppa kylläkin selvästi piristyi viime vuoden lopulla varainsiirtoveroihin liittyvien muutosten vuoksi. Uudiskohteiden myynnissä vastaavaa elpymistä ei kuitenkaan ole vielä nähty. Asuntorakentamisen kannalta merkittävin jarru on juuri myymättömien uusien asuntojen suuri varanto, joka sulaa hitaasti. Korkojen lasku sekä asuntojen arvostustasojen aleneminen alkavat kuitenkin hiljalleen tukea asuntokauppaa – ja ennen pitkää myös rakentamista.
Kuntarahoituksen ensimmäinen suhdanne-ennuste vuodelta 2024 julkaistaan 12.3.2024 klo 10. Ilmoittaudu mukaan julkaisutapahtumaan tai tilaa esitysmateriaali.