Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Julkisesti tuettu asuntotuotanto on kestävän rakentamisen suunnannäyttäjä

Uudistamalla julkisesti tuettua asuntotuotantoa voimme vauhdittaa kestävää rakentamista.

Suomessa tarkastellaan nyt julkisen asuntotuotannon toimivuutta. Ympäristöministeriö julkaisi keväällä mietinnön asuntopolitiikan tulevaisuudesta sekä selvittää vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallia. Nyt tehtävät päätökset ovat tärkeitä kustannusten ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Tällä hallituskaudella asumisen tukemisesta on säästetty. Asumistukia on leikattu, opiskelijat siirretään opintotuen asumislisän piiriin ja tuki asumisoikeusasuntojen rakentamiselle on tarkoitus lopettaa.

Mietinnössä ympäristöministeri Kai Mykkäsen asettama työryhmä peräänkuuluttaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä. Kuten raportissa todetaan, poukkoilevalla politiikalla ei saavuteta kestäviä säästöjä.

Raportissa korostetaan Ara-tuotannon vastasyklisyyden tärkeyttä. Kun rakennusala kyntää syvällä, olisi oikea hetki vauhdittaa tuotantoa. Uhkakuvana on työvoiman karkaaminen alalta sekä asuntojen hintojen nopea nousu, kun suhdanne kääntyy. Suuri osa rakennusalan työvoimasta on ulkomaista, eikä ole itsestään selvää, että heidät saadaan takaisin, kun rakentaminen piristyy. Lisäksi asumistuen leikkaukset lisäävät kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää.

Julkisesti tuettujen asuntojen rakennuttajat ovat kunnianhimoisia kestävän rakentamisen kehittäjiä. Ara-tuotannon myönteisiä kestävyysvaikutuksia syntyy useasta näkökulmasta: taloudellisesti vastasyklisyysperiaatteesta, ympäristön kannalta ilmastotehokkaista ratkaisuista sekä yhteiskunnallisesti sosiaalisen eriytymisen vähentymisenä.

Kustannustehokkuus on kohtuuhintaisen asuntorakentamisen prioriteetti. Kustannusten tarkastelussa on syytä muistaa, että uudet alaa kehittävät ratkaisut ovat tavanomaisia ratkaisuja kalliimpia – kunnes niistä tulee valtavirtaa. Niitä tarkastellessa keskiössä tulisi olla rakennuksen elinkaaren aikaiset kustannukset.

Ympäristöministeriön työryhmän ehdottama lyhennyssuunnitelmien joustavuuden ja lainaohjelman etupainotteisuuden lisääminen olisivat sekä rakennuttajien että rahoittajien etu. Lisäksi korkotukilainojen käsittelyprosessien sujuvuus tulisi varmistaa.

Rakennusaikaiset investoinnit kestävyyteen maksavat itsensä takaisin alhaisempina käyttökustannuksina. Ilmaston kannalta kestävämpien ratkaisujen yleistyminen on nostettava yhdeksi julkisesti tuetun asuntotuotannon keskeisistä tavoitteista.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Lue myös: Kuntarahoituksen rahoittamista asuntohankkeista jo 63 prosentille myönnettiin kestävää rahoitusta vuonna 2023

Kestävä rahoitusKuntarahoitusNäkökulmatVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoitus lakkauttaa Inspiran neuvontapalvelut

Aiemmin kerrotun mukaisesti Kuntarahoitus arvioi alkuvuodesta tytäryhtiönsä Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n tarjoamien konsultointipalveluiden tulevaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia. Tuolloin päätettiin edistää ratkaisua Inspiran toiminnasta luopumiseksi ensisijaisesti kauppana FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa.

Neuvoteltu kauppa raukesi Inspirassa tapahtuneiden merkittävien henkilöstömuutosten seurauksena, eikä uusia kaupan toteuttamisen edellytyksiä syntynyt.

Kaupan raukeamisen ja henkilöstömuutosten vuoksi Kuntarahoituksen ja Inspiran hallitukset ovat päättäneet lakkauttaa Inspiran konsultointipalveluiden tarjoamisen.    ’

Toiminnan alasajon aikana käynnissä olevat asiakastoimeksiannot toteutetaan kunkin asiakkaan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Olemme asiakkaisiimme yhteydessä lähipäivien aikana.

Kiitämme Inspiran asiakkaita ja henkilökuntaa vuosien aikana tehdystä erinomaisesta työstä. Kuntarahoitus Oyj keskittyy entistä tiiviimmin perustehtäväänsä, joka on kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden ja edullisuuden varmistaminen kaikissa markkinaolosuhteissa.

InspiraKuntarahoitus

Kutsu osakkeenomistajille Kuntarahoituksen varsinaiseen yhtiökokoukseen 17.5.2024

Kuntarahoitus Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 17.5.2024 kello 10.00 alkaen Helsingissä Kuntarahoituksen toimitiloissa, osoitteessa Jaakonkatu 3 A, 5. krs., kokoustila Euro, 00100 Helsinki.

Fyysisen osallistumisen lisäksi osakkeenomistajille tarjotaan tänäkin vuonna mahdollisuus seurata yhtiökokousta Microsoft Teams -verkkolähetyksenä. Verkkolähetyksen välityksellä ei voi esittää kysymyksiä tai käyttää muutoin puheoikeutta, eikä verkkolähetyksen seuraaminen tarkoita osallistumista yhtiökokoukseen. Puhe- ja äänioikeuttaan verkkolähetystä seuraavat osakkeenomistajat voivat käyttää vain kokouspaikalla asiamiehen välityksellä.

Tarkemmat tiedot kokouskutsussa ja liitteissä.

Lisätietoja:

Laura Riikonen, Legal Counsel, 050 492 5561, yhtiokokous@kuntarahoitus.fi

Liitteet:

Kokouskutsu

Hallituksen ehdotukset

Nimitysvaliokunnan ehdotukset yhtiökokoukselle

Ilmoittautumislomake

Valtakirjapohja

Kuntarahoitus

Rami Erkkilä: Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee yhteisöllisyyttä ylläpitäviä voimia

Yhteiskunnallisten hankkeiden määrä kasvoi yli 40 prosentilla vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Ymmärryksen kertyminen sekä sidosryhmien odotukset lisäävät kestävän rahoituksemme kysyntää.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on Kuntarahoituksen olemassaolon lähtökohta ja asiakkaidemme perustehtävä. Asiakkaamme tuottavat hyvinvointia ylläpitäviä toimintoja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, peruskoulutusta ja päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, liikunta- ja kulttuuripalveluita, infrastruktuuria sekä kohtuuhintaista asumista. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnan arvot ovat yhteiskunnallisen rahoituksen asiakkaidemme toiminnassa sisäänrakennettuina, ja usein investoinneissa on huomioitu laajasti myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.

Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa yhteiskunnallisen rahoituksen osuuden kahdeksaan prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnalliseen ja vihreään rahoitukseemme liittyvät teemat nousevat yhä useammin esiin myös keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Asiakkaidemme omat sidosryhmät ovat kiinnostuneita kestävyyteen liittyvistä tekijöistä – painetta näiden asioiden kehittämiseen tulee heille siis monelta suunnalta. Näistä syistä hankkeita ohjautuu aikaisempaa enemmän kestävän rahoituksemme piiriin.

Vuonna 2023 yhteiskunnalliseen rahoitukseen hyväksytty hankemäärä kasvoi yli 40 prosentilla edeltävään vuoteen verrattuna. Hyväksyimme rahoituksen piiriin 34 hanketta, joista suurin osa on hyvinvointihankkeita ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Olemme siis hyvällä tiellä kohti tavoitettamme.

Sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut siirtyivät vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kunnilla on edelleen tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Monet yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteista ovat käyttäjiensä lisäksi tärkeitä niiden sijaintikunnan elinvoimalle. Aktiviteetteja luovat investoinnit ovat yrityksille merkki siitä, että paikkakunta halutaan pitää elinvoimaisena.

Asukkaille hankkeet tuottavat parempia palveluita: mahdollisuuksia harrastuksiin, kulttuuriin ja liikuntaan, yhteisöllistä asumista, terveydenhuoltopalveluja tai nykyaikaisia ja terveitä oppimisympäristöjä. Usein kohteet tarjoavat toimintapuitteet kunnan oman toiminnan lisäksi myös kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen ja yhdistysten, tarjoamille palveluille. Hankkeissa huomioidaan eri ikäiset ihmiset, erilaiset lähtökohdat ja eri kulttuurit, mutta ennen kaikkea ne tuovat ihmisiä yhteen. Tätä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan koossa pitämiseen tänä yksilöllisyyttä korostavana eriytymisen aikana.

Rami Erkkilä
senior asiantuntija, kestävä rahoitus

Kirjoittaja vastaa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista Kuntarahoituksessa.


Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen yhteiskunnallista vaikutusraporttia 7.3.2024.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen vaikutusraportti 2023

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kerrostalokaksoset täyttivät kaksi vuotta – voittaako puu vai betoni?

TVT Asunnot halusi vertailla, kumpi rakennusmateriaali on parempi ilmastovaikutuksiltaan ja asumismukavuudeltaan: puu vai betoni. Kirsikka ja Kide, ainoastaan runkomateriaaliltaan eroavat kerrostalot, antavat yhtiölle arvokkaita oppeja tuleviin talohankkeisiin.

Puutalo Kirsikka ja betonitalo Kide valmistuivat asuinkäyttöön tammikuussa 2022 Turun Arolaan. TVT Asunnot rakensi kerrostalot tismalleen samanlaisiksi pohjaratkaisuja ja pinta-alaa myöten – ne erosivat toisistaan vain rakennusmateriaalissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja ilmenee talojen kustannuksissa ja sitä kautta myös ympäristöystävällisyydessä. 

– Meillähän on tiedossa, että puurakennus on monessa mielessä parempi ilmastovaikutuksiltaan. Olemme halunneet tässä hankkeessa tutkia, mitkä muut asiat niihin vaikuttavat: millaisia eroja tulee talojen kustannuksiin, huollettavuuteen ja käytettävyyteen, niin meidän kuin asukkaiden näkökulmasta, kertoo Pauli Piekkari, TVT Asuntojen talotekniikka- ja energia-asiantuntija. 

Talojen erot odotettua pienemmät 

Rakennusten välisiä eroja on seurattu alusta lähtien. TVT Asunnot seuraa erityisellä kiinnostuksella kaukolämmön kulutusta, jota voidaan tarkastella talokohtaisesti. Huoneistojen olosuhdemittaukset – lämpötila, kosteus ja hiilidioksidimittaus – ovat Piekkarin mukaan myös tärkeät. Niitä seuraamalla nähdään, millä energiankulutuksella saadaan taloihin samanlaiset olosuhteet. 

Kahden asumisvuoden jälkeen on käynyt ilmi, että talojen ylläpitoon liittyvät erot ovat olleet odotettua pienemmät. Kaikkein yllättävintä onkin kohteen isännöitsijän Kati Leppiahon mukaan ollut se, miten vähän eroja talojen välillä on ilmennyt. 

Yksi harvoista havaituista eroista liittyy lämpötilaan. Puutalo Kirsikassa lämpötila vaihtelee vuorokauden sisällä enemmän kuin massiivisemmassa betonitalossa, joka sitoo itseensä lämpöä. Talot vaativat tämän vuoksi erilaista lämpötilan säätöä.  

Rakennusvaiheessa puurunkoinen Kirsikka tuli noin 13 prosenttia kalliimmaksi kuin Kide. Kirsikan hiilidioksidipäästöt olivat toisaalta noin 28 prosenttia pienemmät. 

TVT Asunnot seuraa säännöllisesti Kirsikan ja Kiteen asukkaiden tyytyväisyyttä.   

– Ensimmäisessä asukaskokemuskyselyssä vuonna 2022 asumiskokemukset olivat yhteneväisiä. Vastauksista ei siis ilmene, että asuminen jommassakummassa talossa olisi erityisesti parempaa tai huonompaa, Leppiaho kertoo. 

Kyselyssä nousi ainoastaan marginaalisen pieni ero talojen äänieristystä selvittävässä kysymyksessä: puutalon asukkaat kokivat, että äänet kantautuivat hieman helpommin.  

Hanke kartutti oppeja tulevaan 

TVT Asuntojen työntekijät eivät osanneet odottaa, miten samankaltainen Kirsikka olisi betonisen kaksosensa kanssa, koska betonirakentamisesta heillä on rutkasti enemmän kokemusta. Puurunkoisia taloja he ovat rakentaneet vasta muutamia.  

Rakennuttamisen puolella on nyt kerrytetty arvokkaita oppeja puurakentamisesta tulevaisuuden hankkeita varten. Eroja havaittiin jo rakennusmateriaalien kuljettamisessa työmaalle. Elementtien tuli olla hyvin suojattuja kosteudelta kuljetuksen aikana, mutta työtä helpotti se, että puutalon runkoelementtejä pystyi keveytensä vuoksi tuomaan työmaalle enemmän. Kirsikan rakentaminen sujui myös nopeammin, sillä talvikuukausina rakentamista pystyttiin jatkamaan sääsuojan alla.  

Hanke on herättänyt myös kiinnostusta alan oppilaitoksissa, erityisesti arkkitehtuurin opiskelijoiden keskuudessa.


Teksti: Taru Inkinen
Kuva: TVT Asunnot Oy

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusVihreä rahoitus

Inspiran liiketoiminta siirtyy Finnish Consulting Groupille 

Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n liiketoiminta siirtyy osaksi konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupia 15.4.2024 allekirjoitetulla kauppasopimuksella. Myös Inspira-nimen käyttöoikeus siirtyy FCG:lle. 

Myynti toteutetaan liiketoimintakauppana niin, että Inspiran henkilöstö ja projektikanta siirtyvät Kuntaliiton omistamalle FCG:lle. Kaupassa Inspiran henkilöstö siirtyy FCG:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.  

Osapuolet eivät julkista kaupan ehtoja. Inspiran liiketoiminnan ja henkilöstön siirto FCG:lle toteutetaan kaupan ehtojen täyttyessä huhtikuun 2024 loppuun mennessä.  Inspiran meneillään olevat asiakasprojektit jatkuvat sovitulla tavalla ja asiakkaisiin ollaan kauppaan liittyen erikseen yhteydessä.  

Kaupan myötä Kuntarahoitus keskittyy entistä tiiviimmin perustehtäväänsä, joka on kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden ja edullisuuden varmistaminen kaikissa markkinaolosuhteissa.

– Inspiran toiminta on viimeisen 20 vuoden aikana hienolla tavalla täydentänyt asiakkaillemme suunnattua palvelutarjontaa, ja samalla tukenut jatkuvaa analyysiamme kuntasektorin talouden tilasta. Toiminnan koko ja tiukka fokusointi Kuntarahoituksen kanssa yhteisiin asiakkuuksiin on mahdollistanut hyvinkin räätälöidyt palvelut, mutta on samalla rajoittanut muun muassa henkilöstön kehittymismahdollisuuksia ja vahvan osaamisen tarjoamista laajemmalle asiakaskunnalle. Uskon, että FCG on Inspiran tiimille ja liiketoiminnalle pitkällä aikavälillä koti, joka mahdollistaa asiakkaiden entistä paremman palvelun sekä liiketoiminnan ja henkilöstön kehittymisen, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Yritysjärjestely konkretisoi strategiamme mukaisia tavoitteita ja tuo meille uusia mahdollisuuksia kasvuun sekä Johtamisen ja talouden että uuden Kiinteistöt-liiketoiminnan saralla. Jatkossa kykenemme palvelemaan entistä paremmin etenkin julkishallinnon asiakkaita näissä teemoissa, sanoo FCG:n varatoimitusjohtaja Sami Miettinen. 

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yhtiön keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukeman ja yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. 

Lisätiedot

Kuntarahoitus: Aku Dunderfelt, johtaja, Asiakasratkaisut, puh. +358 50 3363914 

Finnish Consulting Group: Sami Miettinen, varatoimitusjohtaja, puh. +358 44 430 9881 

InspiraKuntarahoitus

Kuntarahoituksen osakkeet on siirretty arvo-osuusjärjestelmään

Kuntarahoitus keräsi keväällä 2023 osakkeenomistajilta takaisin osakkeista annetut väliaikaistodistukset ja ne mitätöitiin yhtiön hallituksen päätöksellä. Kadonneet väliaikaistodistukset kuoletettiin käräjäoikeuden päätöksellä alkuvuodesta 2024.

Osakkeenomistajat toimittivat syksyllä 2023 Kuntarahoitukselle kirjaamishakemukset, joiden perusteella asiamiespankkina toimiva OP kirjasi ilmoittautumisaikana 2.4. – 5.4.2024 kaikki osakkeet osakkeenomistajien arvo-osuustileille. Ilmoittautumisaika on päättynyt ja Kuntarahoituksen osakkeet kuuluvat nyt arvo-osuusjärjestelmään.  

Jatkossa mahdolliset osingot maksetaan arvo-osuustiliin liitetylle hoitotilille. Kaikki henkilö- ja osoitetietojen muutokset, kuten nimi- ja pankkiyhteystietomuutokset ilmoitetaan omalle tilinhoitajalle.

Yhtiön osakkeet eivät ole julkisen tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena. Arvo-osuusjärjestelmään liittymisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta osakkeiden siirrettävyyteen. Vastaisuudessa luovutuksen saajan tai luovuttajan on ilmoitettava osakkeiden luovutuksesta luovuttajan tilinhoitajalle ja esitettävä saantoasiakirjat kirjauksen tekemiseksi arvo-osuusjärjestelmään. Kuntarahoituksen yhtiöjärjestys sisältää edelleen suostumus- ja lunastuslausekkeet, joilla voi tilanteesta riippuen olla vaikutusta osakkeiden siirrettävyyteen.  

Lisätiedot

Laura Riikonen

Legal Counsel

050 4925 561

legal(at)munifin.fi

Kuntarahoitus

Rami Erkkilä: Kunnianhimoiset tekijät korjaavat myös taloudelliset hyödyt

Vihreän rahoituksemme kysyntä kasvoi vuonna 2023 merkittävästi. Ympäristöön liittyvien tavoitteiden lisäksi kestäviin ratkaisuihin kannustavat koko ajan voimakkaammin taloudelliset tekijät.

Vihreän rahoituksemme kysyntä nousi vuonna 2023 ennätyslukemiin. Myönsimme vihreää rahoitusta yhteensä noin 170 hankkeelle, joista lähes sata oli asuntosektorin asiakkaidemme investointeja.

Olen seurannut ilolla asuntotuotannon asiakkaidemme kunnianhimon kasvua. Asiakkaamme rakentavat yhä useammin A-energialuokan asuintaloja. He vaativat kumppaneiltaan energiatehokkaita ratkaisuja ja monipuolista kestävää rakentamista ja tekevät ennakkoluulottomia kokeiluja niin materiaali-, energia- kuin kierrätysratkaisuissa. He ovat rakentaneet puukerrostaloja, Joutsenmerkki-kohteita, verranneet puu- ja betonirakentamista, ja hyödyntäneet laajasti aurinkoenergiaa. Nämä kaikki ratkaisut on toteutettu kustannustehokkaasti ja rakennuksen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset huomioiden. Valtion tukema asuntotuotanto on kiistaton keihäänkärki energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä asuntorakentamisessa Suomessa.

Myös kunta-asiakkaamme tiedustelevat meiltä yhä useammin vihreää rahoitusta. Ympäristö huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa, kuntien kestävyystavoitteet ulottuvat kaavoitukseen ja tonttien vaatimuksiin – näitä asioita me peräänkuulutamme vihreän rahoituksen viitekehyksessämme.

Vuonna 2023 valitsimme toisen kerran Vuoden vihreän edelläkävijän. Voittaja, Kokkolan kaupunki, oli myös ansiokkaasti dokumentoinut Piispanmäen monitoimitalo -hankkeessa kestävyyshyödyt, mikä teki sen arvioinnista meille helppoa. Esimerkillistä hankkeessa on myös kaupungin halu uudistaa oman organisaation toimintaa ja yhteistyömalleja, joita kestävän muutoksen toteuttaminen usein edellyttää.

Asiakkaillamme on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Myös Kuntarahoituksen suurin positiivinen vaikutus syntyy liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa vihreän rahoituksen osuus 25 prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Meillä on myös ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille.

Tavoitteiden tiukentuessa halusimme myös kasvattaa omia kannustimiamme, ja sen osoituksena paransimme rahoituksen marginaalihyötyä kolmanneksella viime syksynä. Parannuksesta hyötyvät erityisesti kaikkein kunnianhimoisimmat hankkeet.

Investointien vaikutusten esiin tuomisen ja raportoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Tähän ohjaa myös yhä tiukentuva lainsäädäntö. Edelläkävijät näyttävät suuntaa muille ja ajan myötä eilisen huippusuoritus on huomisen keskiarvo. Samalla organisaatiot ovat yhä valmiimpia kohtaamaan tulevat ilmastohaasteet. Kunnianhimoiset tekijät keräävät maineen ja kunnian lisäksi myös taloudelliset hyödyt.


Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen vihreää vaikutusraporttia 7.3.2024.

Kuntarahoituksen vihreä vaikutusraportti 2023

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

”Ihmisen kokoinen yritys” – palveluintegraatiopäällikkö Heikki Iivanainen arvostaa inhimillistä otetta

Palveluintegraatiopäällikkö Heikki Iivanainen saapui aikoinaan Kuntarahoitukseen tietämättä yrityksestä paljoakaan. Hän vaikuttui heti talon reilusta meiningistä ja positiivisesta ilmapiiristä.

Tietotekniikkainsinööriksi valmistunut Iivanainen on kartuttanut monipuolisesti osaamistaan työskentelemällä eri IT-alan yrityksissä. Titteleitä on uran aikana kertynyt aina ohjelmistokehittäjästä projekti- ja palvelutuotantopäällikköön.

Kolme vuotta sitten Iivanaisen tie kävi vanhan kollegan – ja nykyisen työparin – vinkkaamana Kuntarahoitukseen.

– Vastuullani ovat IT-palveluintegraatio ja sen prosessit kuten häiriö- ja ongelmanhallinta. Toimin myös toisena pääkäyttäjänä Service Now -palveluhallintajärjestelmässä, joka on keskeinen osa koko IT-ekosysteemiämme. Olen esimerkiksi tiiviisti mukana silloin, kun IT-ekosysteemiimme liittyy uusi palvelutoimittaja eli työhön kuuluu sopimusneuvottelujen tukeminen, projektin aikainen toteutus ja myöhemmin osallistuminen toimittajahallintaan. Työarkeni koostuu IT-palveluprosessien toimivuuden tukemisesta ja palvelutuottajien sparraamisesta, sekä palveluiden kehittämisestä yhdessä IT-asiantuntijoiden kanssa, Iivanainen kertoo.

Hyvä ilmapiiri ja reilua johtamista

Iivanaisen omin sanoin Kuntarahoitus on työpaikkana hänelle ”täydellinen match”. Pienemmässä organisaatiossa ihmisiin on helppo tutustua ja kaikki työkaverit on mahdollista tuntea vähintäänkin ulkonäöltä.

– Sanon aina, että Kuntarahoitus on ihmisen kokoinen yritys. Täällä on erinomainen työilmapiiri ja johtamistapa on läpinäkyvää ja reilua.

Se, että omaa työtä arvostetaan ja asioita tehdään järkevällä tavalla ovat Iivanaiselle tärkeitä seikkoja työn merkityksellisyyden kannalta. Niin sanotun ”tulos tai ulos” -mentaliteetin ja kovien arvojen puuttuminen Kuntarahoituksen työkulttuurista saavat häneltä kiitosta.

Kiinnostavista viimeaikaisista työprojekteista Iivanainen nostaa esiin hankkeen, jossa mallinnettiin ja ohjeistettiin, kuinka Kuntarahoituksen IT-ekosysteemiin liitytään uutena palveluntoimittajana.

– Vaikka tehtävä oli verrattain pieni, on lopputuloksesta ollut jo paljon hyötyä.

Vaellusta alppimaisemissa ja huhkimista hiihtoladulla

Alkujaan Riihimäeltä kotoisin oleva Iivanainen kulkee Hyvinkäältä töihin Helsingin keskustaan. Nykyinen kotikaupunki tarjoaa talvisin hyvät puitteet hänen sydäntänsä lähellä olevalle murtomaahiihdolle. Toisinaan myös Keski-Euroopan jylhät vuoristomaisemat vetävät puoleensa.

– Matkustamme noin kerran tai kahdesti vuodessa kesäisin alppimaisemiin vaeltamaan. Myös kesämökillä tulee touhuttua, ja kaikenlaiset tee se itse -projektit, kuten huonekalujen kunnostaminen, antavat hyvää vastapainoa työarjelle, Iivanainen kertoo.


Teksti: Anne Laiho
Kuva: Annukka Pakarinen

KuntarahoitusMeillä töissäTöihin meille

Ennustemalli tehostaa hyvinvointialueen talouden suunnittelua

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Kesän kynnyksellä hyvinvointialueella heräsi tarve kauaskantoisemmalle talouden tarkastelulle.

– Halusimme saada työkalun tulevaisuuden talouslukujen simuloimiseksi. Tavoitteena oli tarkastella tilannettamme niin koko hyvinvointialueen kuin toimialueidenkin tasolla, Soiten talousjohtaja Helinä Saarela selventää.  

Katse seuraavasta talousarviosta kauemmas

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten talousjohtaja Helinä Saarela Soiten tiloissa kuvattuna.

Soite haki Inspiralta apua työkaluun, jolla hyvinvointialueen tuloksen kehitystä pystyisi arvioimaan kohti vuosikymmenen loppua. Malli auttaisi tarkastelemaan talouden kehitystä pitkällä aikajänteellä – ei pelkästään seuraavaan talousarvioon saakka.

Yhteistyön aluksi asetettiin tavoitteet, joita Inspira pyrki ohjaamaan mahdollisimman vähän. Inspiralle oli tärkeää räätälöidä malli asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keskusteluiden lopputuloksena syntyi Excel-työkalu, jolla voi luoda skenaarioita ja ennustaa hyvinvointialueen pidemmän aikavälin talouden kehitystä.

– Kun pystymme simuloinneilla konkretisoimaan suunniteltavien kehittämistoimien ja investointien vaikutuksia tuotto- ja kulueriimme sekä tulokseemme, pystymme johtamaan talouttamme ja investointikykyämme entistäkin paremmin, talousjohtaja Saarela kertoo.

Ketterä yhteistyö tuotti tulosta

Malli syntyi Soiten ja Inspiran ketterällä yhteistyöllä, jota jaksotettiin parin viikon pyrähdyksiin. Intensiivisten työjaksojen välissä Inspira kutsui projektiryhmän kokoukseen, jossa käytiin läpi avoimia kysymyksiä ja linjattiin seuraavaa vaihetta.

Hyvinvointialue sai mallin käyttöönsä loppuvuodesta ja vie sitä parhaillaan osaksi arkea. Malli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Vielä käyttöönoton jälkeenkin mallia voidaan päivittää hyvinvointialueen tarpeiden mukaan. Työkalu ei ole valmis ennen kuin se on testattu käytännössä.

– Vaikka malli on tehty yhteistyössä ja asiakkaan toiveita kuunnellen, se kuitenkin elää ajassa. Kun se siirtyy käyttöön, heiltä tulee ideoita ja huomataan, mikä toimii ja mikä ei. Meidän on tarkoitus päivittää ja kehittää työkalua niiden perusteella, kertoo Inspiran Olli Immonen.

Yhdessä kehittämisen malli osoittautui hyvinvointialueelle hyödylliseksi. He olivat tulevina käyttäjinä mukana työkalun kehityksessä alusta alkaen, mutta Inspira huolehti sen rakentamisesta.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa ja taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi Immonen kannustaa hyvinvointialueita suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen.

– On järkevää katsoa eteenpäin, luoda skenaarioita, valmistautua erilaisiin vaihtoehtoihin ja sitä kautta suunnitella taloutta. Meihin voi olla yhteydessä, jos haluaa jutella aiheesta – autamme mielellämme.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite

InspiraKuntarahoitus