Kasvu jatkuu, hintapaineet hellittävät – selviääkö talous kriisitalvesta säikähdyksellä? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 2/2023 on julkaistu

Talousvuosi on alkanut odotettua paremmin: lauha talvi, energian säästäminen ja valtioiden tukitoimet ovat auttaneet Eurooppaa energiakriisissä, ja Kiinan avautumisen uskotaan piristävän maailmankauppaa. Uusimmat ennusteet osoittavat, että Eurooppa voi välttyä paljon povatulta taantumalta. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ei kuitenkaan julista taantumasta voittoa – ainakaan vielä.

– Rahapolitiikan historiallisen nopean kiristymisen kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähty, sota jatkuu ja monilla talouden osa-alueilla, kuten asuntomarkkinoilla, on yhä huomattavia riskejä, Vesala muistuttaa Kuntarahoituksen vuoden toisessa markkinakatsauksessa.

– On vielä aikaista sanoa, onko taantuma lopullisesti peruttu vai ainoastaan lieventynyt tai lykkääntynyt.

Keskuspankit saavat otteen inflaatiosta – kylmää kyytiä velkaantuneille kotitalouksille

Samaan aikaan kun talouden kuva kirkastuu, myös inflaatiosta saadaan hyviä uutisia. Hintapaineet hellittävät odotettua nopeammin, ja keskuspankkien toivotaan hidastavan koronnostojaan. Harmia tuottaa Yhdysvallat, jossa raju työvoimapula luo painetta nostaa palkkoja.

– Keskuspankki Fed saattaa joutua nostamaan korkoja odotettua enemmän, millä voisi olla latistava vaikutus talouden ja markkinoiden tunnelmiin, pääekonomisti Vesala arvioi.

Euroalueella keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde summasi rahapolitiikan näkymiä varsin selväsanaisesti helmikuun alussa: keskuspankkiirin mukaan ohjauskorot nousevat maaliskuussa puoli prosenttiyksikköä ja tämän jälkeenkin korotuksia on luvassa. Se, miten nopeasti korot nousevat, riippuu uusista makrotalouden ennusteista, jotka EKP julkaisee maaliskuussa.

– Linjausten perusteella talletuskorko voi kesään mennessä nousta hyvinkin 3,5 prosenttiin – eikä tulevia koronlaskuja kannata vielä haikailla, Vesala varoittaa.

Kiristyvä rahapolitiikka on iskenyt nopeasti talouksiin, joissa yksityinen sektori on velkaantunut keskivertoa enemmän, kuten Pohjoismaihin ja Hollantiin. Erityisesti Ruotsissa asuntomarkkinat ovat jäähtyneet nopeasti.

– Myös Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys muun muassa vaihtuvakorkoisten asuntoluottojen ja muiden velkojen vuoksi on keskimääräistä suurempaa.

Suomessa lievä taantuma on yhä todennäköinen

Alkuvuodesta talouden kuva on kohentunut myös Suomessa. Työllisyys on pitänyt pintansa epävarmuudesta huolimatta, ja sähkön pahimmat hintapiikit näyttävät rajoittuneen muutamaan viikkoon joulukuussa. Talvikaudesta on selvitty odotuksia paremmin.

– Silti lievä, muutaman vuosineljänneksen mittainen taantumajakso, joka alkoi jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, vaikuttaa yhä todennäköiseltä, pääekonomisti Vesala arvioi.

– Korkojen ja elinkustannusten nousun lopullisesta vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen on vielä kovin paljon epävarmuutta.

Teollisuuden vahva vire oli viime vuoden kirkkaimpia valopilkkuja: teollisuustuotannon volyymi kasvoi lähes neljä prosenttia edellisvuodesta.

– Teollisuuden palkkaratkaisussakin saavutettiin molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi, joka oletettavasti pysäyttää palkansaajien ostovoiman laskun muttei näillä näkymin heikennä teollisuuden kilpailukykyä, Vesala pohtii.

Inflaatio iskee viiveellä julkiseen talouteen. Ostopalveluiden sopimushinnat päivittyvät pikkuhiljaa ja sosiaalietuuksien indeksikorotukset kasvattavat julkisia menoja toden teolla vasta tänä vuonna.

– Kustannuspaine vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä.