Talouden kehitys on ollut jo pitkään alavireistä, mutta kasvun eväitä alkaa hiljalleen kertyä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Rahapolitiikan kiristykset ovat vaikuttaneet Suomen talouteen selvästi verrokkimaita enemmän. Suomen kannalta olisi tärkeintä, että korot kääntyisivät selvään laskuun. Korkotason aleneminen tukisi kuluttajien luottamusta ja auttaisi syväjäässä olevan asuntokaupan käynnistymisessä, Vesala sanoo.
Viime kuukausina odotukset rahapolitiikan kevennyksistä ovat siirtyneet jonkin verran myöhemmäksi, mutta koronlaskujen ennakoidaan alkavan tänä kesänä. Rahoituskustannusten lasku piristäisi laajemminkin investointeja, minkä lisäksi kansainvälisen talouden elpyminen tuo ennen pitkää vetoapua Suomen vientiin.
Kuntarahoitus heikensi ennustettaan työttömyyden kehityksestä. Keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna 8,0 prosenttiin, mutta alenevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin.
– Bkt-kehityksen heikkouteen nähden työllisyys on pitänyt yllättävän hyvin pintansa, mutta työn kokonaismäärä alenee. Tästä kielivät tehtyjen työtuntien väheneminen sekä reaalisen palkkasumman kääntyminen laskuun, Timo Vesala sanoo.
Kuntarahoitus laski 0,2 prosenttiyksiköllä vuoden 2024 bkt-ennustettaan.
– Näkemyksemme kuluvan vuoden sisäisestä kehityksestä ei ole olennaisesti muuttunut: alkuvuosi on vielä haastava, mutta vuoden loppua kohden talouden elpyminen voimistuu. Vuosi 2024 kuitenkin käynnistyi selvästi aiempaa arviotamme matalammalta bkt-tasolta ja tulehtunut työmarkkinatilanne on alkuvuonna syventänyt talouden vaikeuksia. Siksi olemme alentaneet kuluvan vuoden kasvuennusteemme -0,5 prosenttiin. Ensi vuonna odotamme kulutuksen, investointien ja viennin laaja-alaista toipumista. Pidämme vuoden 2025 bkt-ennusteemme ennallaan 2,0 prosentissa, Vesala perustelee muutosta.
Vesala sanoo silti, että talous voi ensi vuonna yltää tämänhetkistä ennustetta ripeämpäänkin kasvuun, jos elpymisen palaset loksahtavat hyvin paikoilleen jo kuluvan vuoden lopulla. Alasuuntaisiakin riskejä on erityisesti työllisyyden kehityksessä.
Kuntatalousennuste: Ylijäämät hiipuvat – vuoden 2023 hyvä tulos syntyi kertaeristä
Vuosi 2023 oli taantumasta huolimatta kunnille melko suotuisa. Se oli kuitenkin toistaiseksi viimeinen kuntien talouden vahva vuosi. Lisäksi 1,8 miljardin euron tulos syntyi käytännössä kokonaan poistuvien kertaerien avulla.
– Viime vuonna kunnat hyötyivät peräti 1,4 miljardin euron sote-uudistuksen verohännistä, mutta vuonna 2024 nämä poistuvat. Vuonna 2025 kuntien valtionosuuksia uhkaavat lisäksi 700 miljoonan euron vähennykset, joista 500 miljoonan euron sote-vähennyksillä on pysyvä vaikutus, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio selittää.
Kuntarahoituksen päivitetyssä kuntatalousennusteessa arvioidaan, että vuonna 2024 verotulojen kasvu on aiemmin ennakoitua hitaampaa, henkilöstökulut kasvavat nopeammin ja poistuvien sote-vuokrien määrä on tarkentunut suuremmaksi.
– Vuonna 2025 kuntien tulos painuu vuoteen 2028 ulottuvan ennustekauden alimmalle tasolle, noin 200 miljoonaan euroon. Seuraavina vuosina tulos vahvistuu asteittain, jos kunnat tekevät tilanteen vaatimia sopeutustoimenpiteitä ja veronkorotuksia, Kallio sanoo.
Kuntien investointien kasvu jatkuu lainarahoituksella
Yksi kuntatalousennusteen huomioista on se, että vaikka sote-uudistus leikkasi merkittävän osan kuntien käyttötaloudesta, kuntien investointitarpeet eivät vähentyneet. Tämä tarkoittaa, että investointien määrä suhteessa tuloihin on käytännössä tuplaantunut. Samaan aikaan heikko suhdanne on vähentänyt kuntien omaisuuden myynnistä saamia tuloja.
Vaikka ratkaisuja epäsuhtaan kaivataan, kunnille tilanne ei ole tullut yllätyksenä. Sote-uudistuksen toteutus viivästyi moneen otteeseen, ja kunnilla on siksi ollut aikaa valmistautua uudessa tilanteessa toimimiseen.
– Jo vuoden 2018 investointiohjelman laatimisesta lähtien olemme tiedostaneet, ettei tulorahoitus tule riittämään kaikkien investointien rahoittamiseen. Velkaa tullaan ottamaan lisää, mutta ratkaisevaa on se, miten saamme pidettyä velkaantumisen pitkällä aikavälillä hallittuna. Tämän takia vuosikate on yksi strategisista mittareistamme, sanoo Lappeenrannan talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius.
Rovaniemellä puolestaan on meneillään kaupungin historian suurimmat investoinnit.
– Vaikka rahavirrat ovat pienempiä kuin ennen, niin välttämättömät investoinnit on edelleen tehtävä. Karsimisen sijaan korostamme kokonaisoptimointia. Investoinnit mitoitetaan tarkemmin ja perustuvat tulevien tarpeiden ennakointiin, kertoo Rovaniemen konsernitalouspäällikkö Janne Sandgren.
Kuopiossa laaditaan parhaillaan talouden tasapainottamisohjelmaa, joka tulee vaikuttamaan myös investointien priorisoinnin periaatteisiin.
– Jatkossa meidän pitää tunnistaa paremmin tuottavat ja elinvoimaa kasvattavat investoinnit ja panostaa niihin. Kun huomioidaan, että 300 miljoonaa euroa Kuopion tuloista on verotuloja ja 30 miljoonaa euroa valtionosuuksia, on selvää, että on entistäkin tärkeämpää panostaa Kuopion alueen elinvoimaan ja sitä kautta verotulojen kasvuun, sanoo Kuopion talousjohtaja Marja-Leena Martikainen.
Kunnat ovat reagoineet muuttuneeseen toimintaympäristöön vastuullisella tavalla, Esa Kallio toteaa.
– Sopeutustoimista huolimatta lainamäärä kuitenkin kasvaa vielä usean vuoden ajan. Ennusteemme mukaan kuntien lainakanta nousee noin 1,3 miljardia euroa vuodessa, Kallio sanoo.
Lisätietoja:
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 532 0702, timo.vesala@kuntarahoitus.fi
Esa Kallio, toimitusjohtaja, Kuntarahoitus, puh. 050 337 7953, esa.kallio@kuntarahoitus.fi
Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö, Kuntarahoitus puh. 045 139 3229, heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi