Miten Lahden kaupungilla menee?
Lahdessa on tapahtunut paljon positiivisia asioita. Uusi strategia suuntaa kaupungin tekemistä entistä enemmän kasvuun, haastaa meitä tekemään kunnon kasvuloikan.
Talouden lähtökohdat ovat monin tavoin hyvät. Kaupungin väkiluku on nousussa ja muutenkin yleinen kiinnostus Lahtea kohtaan kasvaa. Nopeat liikenneyhteydet alkavat vaikuttaa ja kaupungin isot yleisötapahtumat vetävät hyvin.
Lahden ja Nastolan kuntaliitos astui voimaan 2016 alusta. Liitokseen ei ole liittynyt suurta dramatiikkaa. Kouluverkosto on puhuttanut, mutta toteutetut ratkaisut olisi pitänyt tehdä ilman kuntaliitostakin. Pelättyä ylimiehitystäkään ei ole syntynyt, vaan kaupungin henkilöstön määrää on saatu sopeutettua eläköitymisen ja normaalin vaihtuvuuden keinoin.
Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?
Lahdesta on tullut yliopistokaupunki: LUT-yliopisto muuttaa vuodenvaihteessa nimensäkin Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Kaupunki on pitkäjänteisesti panostanut opiskelumahdollisuuksiin ja yhteistyöhön, ja yliopiston kannalta kiinnostavaa Lahdessa olikin se, että meillä elinkeinoelämä on ihan korkeakoulutoiminnan iholla.
Opiskelijoiden kiinnostus tulla opiskelemaan Lahteen on ollut odotettua parempaa ja opiskelupaikan saaminen on ollut vaikeaa. Lahdessa on selvästi ollut tilausta yliopisto-opiskelulle, sillä opiskelijoiden sisäänpääsyprosentti on kymmenen tienoilla. Yliopisto onkin selvittänyt aloituspaikkojen määrän lisäämistä Lahteen.
Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Lahden kaupunkiin liitetään ja miksi?
Haluaisin että Lahti mielletään ympäristökaupungiksi jossa tapahtuu. Olemme nyt hakemassa kolmatta kertaa peräkkäin Euroopan vihreän pääkaupungin statusta. Aiempina vuosina olemme päässeet finaaliin, ja uskon, että ensi kerralla voitamme. Se merkitsisi vihreän pääkaupungin asemaa vuodelle 2021.
Lahtelaisuuteen liittyy vahvasti ympäristötietoisuus. Meillä on näyttöjä merkittävistä ympäristöteoista kuten Vesijärven puhdistamisesta. Lahdessa ympäristöpainotukset eivät ole vain kaupungin johdon päätöksiä, vaan myös kaupunkilaisten omaa aktiivista tekemistä.
Päättynyt kesä oli erinomaisen hyvä esimerkki Lahden vetovoimasta ja toimivuudesta tapahtumapaikkana. Cheekin uran päätöskonsertit ja Lahti-Hollolan Jukolan viesti olivat onnistuneita esimerkkejä isoista ja keskenään hyvin erilaisista massatapahtumista. Ironman-triathlonkisat istuivat yllättävän hienosti kaupunkiympäristöön: uinnille, pyöräilylle ja puolimaratonille löytyi toimivat reitit aivan kaupungin keskustasta.
Mihin Lahteen liittyvästä käsityksestä haluaisit päästä eroon?
Lahtea tituleerataan edelleen joskus Suomen Chicagoksi. 70–80-luvulla syntynyt mielikuva kylmästä bisnescitystä ei vastaa lainkaan todellisuutta. Lahdessa on tehty iso käännös ja panokset on suunnattu ympäristökaupungin vahvistamiseen.
Suomessa ei useinkaan ei ymmärretä, että meillä on käsissämme ratkaisun avaimet, jotka kiinnostavat globaalisti. Me puhumme mielellämme teknisistä innovaatioista, mutta ympäristöön liittyvät ratkaisut yhdistävät talouskasvun ja kestävän kehityksen. Tämä on vaikkapa Kiinassa hyvin relevanttia osaamista: sielläkin on havahduttu siihen, että maapallon resurssit loppuvat. Lahti on elävä esimerkki, kaupungin kokoinen laboratorio siitä miten ympäristöosaamiseen satsaamalla voidaan kasvaa kestävällä tavalla.
Mitkä kolme tekijää ratkaisevat Lahden kehityksen lähivuosina ja -vuosikymmeninä?
- Asuinympäristön viihtyisyyden ja älykkyyden kehittäminen. Meidän on tarjottava ympäristö jossa ihmiset haluavat asua, ja toimivuus on iso osa vetovoimaa. Kaupungistumistrendin myötä yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta 2030-luvulla kaupungit tulevat olemaan perusratkaisuiltaan hyvin erilaisia kuin nyt. Liikkuminen ei voi jatkossa rakentua yksityisautoilun varaan.
- Korkeatasoisen ja monipuolisen koulutustarjonnan kehittäminen.
- Yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden alueen toimijoiden kesken sekä yleinen yritysmyönteisyys. Yritysten määrä suhteessa asukaslukuun on jo nyt Päijät-Hämeen alueella suurin Suomessa.
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
Suoritin ekonomin tutkinnon Turun kauppakorkeakoulussa ja valmistuin KTM:ksi. Valmistumisen jälkeen työskentelin kymmenisen vuotta Turun kaupungin palveluksessa, pääasiassa erilaisissa taloushallinnon ja erityisesti rahoituksen tehtävissä. Sen jälkeen olin mukana perustamassa rahastoyhtiötä. Lahden kaupungin palvelukseen siirryin 1999.
Mikä on henkilökohtainen suhteesi Lahteen?
Olen syntyperäinen turkulainen. Minulla on vene Turun saaristossa ja vierailen myös perhesyistä edelleen paljon Turussa. Olemme kuitenkin perheen kanssa viihtyneet Lahdessa hyvin. Lahti on huikean hieno asuinpaikka, koska täällä on kaikki ison kaupungin palvelut mutta luontoympäristö on läsnä. Kaupungin sijainti on todella keskeinen: kesänopeusrajoituksilla noin puolet suomalaisista asuu tunnin ajomatkan päässä Lahdesta.
Minkä kirjan luit viimeksi?
Jossain vaiheessa luin useita romaaneja viikossa, nykyisin ehdin lukea vähemmän. Veneily on lähellä sydäntäni, ja siksi minulle tärkeä kirja on Joshua Slocumin Yksinpurjehdus maapallon ympäri. Se oli kulttiteos joka piti lukea.
Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?
Seuraava haastateltava voisi olla Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo, joka on minun laillani intohimoinen purjehtija.