Samaan aikaan suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, eniten palveluammateista. Työmarkkinoilla on jo nyt kohtaamisongelma: matalapalkka-aloille ei tahdo löytyä työntekijöitä. Jotta näihin töihin saadaan tekijöitä, on heille tarjottava mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen. Pelkkä vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei riitä vastaamaan tähän kysyntään, vaan sitä on täydennettävä julkisesti tuetulla asuntotuotannolla.
Kysynnän perässä laahaava asuntotuotanto jarruttaa talouskasvua. Valtion tukemalla asuntotuotannolla pidetään omalta osaltaan talouden rattaat pyörimässä, torjutaan eriytymistä ja ylläpidetään pohjoismaista hyvinvointimallia. Onkin tärkeää huolehtia, että valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä pysyy maailman muutoksessa mukana ja toimii myös tulevaisuudessa hyvinvoivan yhteiskunnan yhtenä tukirankana.
Toinen suomalaisen yhteiskunnan tukipilareista on koulutusjärjestelmämme. Se on tarjonnut mahdollisuuden menestyä elämässä lähtökohdista riippumatta ja on kiistatta myös tärkeä osa pohjoismaista hyvinvointimallia. Se on myös asia, jonka kohtaamani ulkomaiset sijoittajat ovat usein nostaneet esiin ja ihastelleet.
OECD on huomioinut Suomen koulutuksen mallimaana, vaikka viimeisimmissä PISA-testeissä Suomen sijoitus on ollut laskusuunnassa. Siitä, kertovatko PISA- ja muut testit todella koulutuksemme tasosta, voidaan olla montaa mieltä, mutta Suomen menestyksen kannalta koulutuksemme taso ei ole yhdentekevä. Se on kilpailutekijä, jonka avulla pienenä yhteiskuntana voimme pärjätä myös tulevaisuudessa. Siksi meidän on varmistettava, että korkea koulutuksen taso säilyy myös jatkossa.
Tässä Huomisen tekijöiden numerossa käsittelemme laajasti vastuullisuutta. Esillä ovat muun muassa yleishyödyllisen asuntotuotannon ja kestävän rakentamisen teemat. Vastuullisuus on kuitenkin meille myös paljon muuta. Se on läsnä päivittäisessä toiminnassamme ja päätöksenteossamme. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on Kuntarahoituksen olemassaolon lähtökohta.
Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj