Joulukuun kääntyessä loppua kohti on hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan mennyttä. Taustapeiliin katsominen tuo perspektiiviä maailman sekä talouden nopeiden ja joskus yllättävienkin käänteiden keskelle. Vaikka monet talouteen ja mieliimme epävakautta alkuvuonna kylväneet seikat ovat ennallaan, moni asia on myös toisin. Tämä saattaa unohtua informaatiotulvan ja vauhdilla vierivien kuukausien huiskeessa.

Kun kuluvaa vuotta käynnisteltiin, sota Ukrainassa oli kestänyt lähes vuoden. Loppua ei valitettavasti näy vieläkään. Sodan myötä nousuun lähtenyt energian hinta huoletti ja inflaatio laukkasi. Keskuspankit olivat hillinneet inflaatiota ennätysnopeilla koronnostoilla, joiden päättyminen ei tuolloin vielä ollut näköpiirissä.

Maaliskuussa rahoitusmarkkinoilla panikoitiin, kun kalifornialainen Silicon Valley Bank kaatui. Euroopassa sveitsiläinen pankkijätti Credit Suisse joutui vaikeuksiin ja ajautui kilpailijansa syliin. Puhuttiin jopa uuden pankkikriisin uhasta, ja keskuspankit joutuivat rauhoittelemaan tilannetta rahoitusmarkkinoilla. Vielä kolmaskin pankkiruumis, yhdysvaltalainen First Republic Bank, nähtiin toukokuussa, mutta kesän alussa puheet kriisistä hiljenivät ja pörssit kääntyivät nousuun.

Suunta on kesän jälkeen muuttunut monella tapaa. Näyttää siltä, että inflaatio olisi saatu taittumaan ja monet toimijat ennakoivat Euroopan keskuspankin laskevan korkoja jo tulevan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Sähkönkin hinnan povataan alenevan. Valitettavasti talouden yleisnäkymät ovat laskeneet inflaation kanssa samassa pulkassa. Suomen talous on luisunut taantumaan ja ennakoimme ensi vuodelle tahmeaa alkua myös tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme. Arviomme mukaan talouden elpyminenkin häämöttää ensi vuoden puolella. Elpyminen voi realisoitua yllättävänkin nopeasti.

Kunnille oletamme historiamme kolmannessa kuntatalousennusteessa hyisempää kyytiä hyvien vuosien jälkeen. Vaikka ennusteemme kuntien velkaantumisesta on hieman pienentynyt, arvioimme sen jatkuvan reippaasti yli miljardilla vuosittain. Valtiovarainministeriön marraskuussa julkistamat valtionosuuksien leikkaukset nollaavat hitaamman velkaantumisen positiiviset vaikutukset. Toivottavasti hallitus löytää keinoja näiden leikkauksien kompensoimiseksi kunnille.

Asuntosektorin asiakkaidemme investoinneissa inflaation hidastuminen ja kustannusnousun tasaantuminen näkyi jo tämän vuoden lopulla. Hankkeita päästiin aloittamaan loppuvuonna runsaasti hiljaisemman alkuvuoden jälkeen. Hyvinvointialueita pystyimme rahoittamaan meille asetettujen limiittien puitteissa.

Tilanteen rahoitusmarkkinoilla odotetaan ensi vuonnakin olevan haastava. Katsomme kuitenkin tulevaan luottavaisin mielin. Varainhankintastrategiamme perustuu hajauttamiseen ja sijoittajatyömme on pitkäaikaista ja monipuolista. Näiden tekijöiden ansiosta voimme joustavasti tehdä varainhankintaa aina sillä markkinalla, jossa se kullakin hetkellä on edullisinta. Pystymme tulevanakin vuonna toteuttamaan perustehtävämme eli varmistamaan asiakkaillemme pitkäaikaisen edullisen rahoituksen.

Tehtävämme ja roolimme merkitys yhteiskunnassa on epävakaina vuosina korostunut. Tänä vuonna olemme keskustelleet tehtävästämme paljon myös henkilöstömme kanssa, kun päivitimme strategiaamme. Päivitys ei muuttanut suuntaamme, vaan lujitti jo aiemmin tekemiämme valintoja entisestään: vastuullisuus on entistä vahvemmin työmme keskiössä.

Tehtävämme suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä, kehitysmahdollisuuksia ja huoltovarmuutta vahvistavana toimijana on kuntarahoituslaisille tärkeä. Sen työyhteisömme on tänäkin vuonna osoittanut. Olemme kehittäneet toimintaamme valtavasti ja onnistuneet erinomaisesti tehtävämme toteuttamisessa. Suurkiitokset siitä kuuluvat henkilöstöllemme.

Asiakkaitamme haluan kiittää yhteistyöstä ja luottamuksesta tänäkin vuonna. Vaikka näkymät ensi vuodelle ovat epävarmat, me olemme sitoutuneet toteuttamaan tehtäväämme.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Talouden näkymät ovat kurjistuneet lehtien kellastumisen mukana. Rakennusala kyntää syvällä ja vaarana on, että se vetää koko Suomen talouden mukanaan. Työttömyys on jo kääntynyt lievään nousuun, rakennusalan alhon ja konkurssien kerrannaisvaikutusten odotetaan näkyvän työllisyydessä ennen kaikkea ensi vuonna.

Tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme arvioimme kuntien vuosikatteen kohoavan tänä vuonna 4,1 miljardiin euroon, mutta romahtavan 2,5 miljardiin vuonna 2024. Jaossa on niukkuutta, kun kertaerät poistuvat, kulut kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Valtiovarainministeriö ennakoi elokuun lopussa päivitetyissä sote-uudistuksen siirtolaskelmissaan kuntien valtionosuuksien pienenevän ensi vuonna yli 250 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.

Kunnilla oli jo ennen koronapandemian käynnistämää talouden epävarmuutta mittavat investointiohjelmat. Etenkin suurissa kaupungeissa investoinnit kohdistuvat elinvoiman kehittämiseen. Näitä hankkeita on vaikeata pysäyttää tai jarruttaa. Lisäksi ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää kunnilta panostuksia vihreään siirtymään. Vaikka odotamme investointien hieman vähenevän kasvavien kustannusten myötä, niihin tullaan tarvitsemaan ulkopuolista rahoitusta, myös lainaa.

Kesäkuussa vallan kahvaan tarttuneen hallituksen ohjelmassa kerrotaan hallituksen tukevan erilaisten kuntien vahvuuksien täysimääräistä hyödyntämistä ja elinvoimaa. Ohjelmassa väläytellään mahdollisuuksia kuntien erilaistumiseen. Konkreettisia toimenpiteitä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi jouduttaneen odottamaan vielä jonkun aikaa.

Nyt käsillä oleva vakava tilanne edellyttää kunnilta ja koko julkiselta sektorilta erityisen tarkkaa taloudenpitoa. Talouden tasapainoon ei päästä pelkällä säästämisellä, vaan tuottavuuden parantamista ja uusia tuloja tarvitaan lisäksi. Suunnitteilla olevat yksityisen sektorin vihreän siirtymän investoinnit tarjoavat ainakin osalle kunnista mahdollisuuksia talouden piristymiseen tulevaisuudessa. Näiden tilaisuuksien hyödyntämiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen. 

Investointeja kannattaa harkita huolella – onko suunnitteilla olevalle kohteelle käyttöä vielä 20 vuoden kuluttua ja miten se vaikuttaa talouteen pitkällä aikavälillä? Kannattaako kohde toteuttaa perinteisesti vai kenties niin, että rakennus on muunnettavissa toiseen käyttöön tai siirrettävissä? Näihinkin kysymyksiin vastaamiseen saa meiltä tukea. Yhteistyömahdollisuudet lähikuntien kanssa kannatta myös selvittää. Parhaassa tapauksessa yhteen lyöttäytyminen sataa koko alueen laariin.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Julkisen talouden alijäämä on ollut kyllästymiseen asti, mutta perustellusti, otsikoissa valtiovarainministeriön viime vuoden lopun ennusteesta lähtien. Suomen tuore hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta 6 miljardilla. Kesäkuun alussa julkaisemassamme suhdanne-ennusteessamme ennakoimme kuntien rahoitusjäämän kääntyvän 1,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuodesta 2024. Ensi vuonna 260 kunnan talouden ennustetaan painuvan nollaan tai pakkaselle.

Kuntien, kuten koko julkisen talouden, yhtälö on hankala ratkaistava. Toisin kuin viime vuosien tulot, talouden ongelmat eivät ole kertaluonteisia vaan rakenteellisia, pitkän ajan kuluessa syntyneitä. Kulukurin perään on huudettu pitkään, mutta sopeuttamistarve on niin suuri, että juustohöylä ei tässä tilanteessa riitä.

Kunnissa säästömahdollisuudet vähenivät vuoden vaihteessa, kun sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Suurimmaksi käyttötalouden menoeräksi jäi sivistys ja koulutus, joista säästäminen on vaikeaa. Harvaan asutuilla seuduilla tältä sektorilta voisi kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä löytyä säästöjen lisäksi mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistamiseen. Tätä potentiaalia selvittää ainakin Kuntaliiton hallinnoima Verkostoperuskoulu-hanke.

Kuntien investointitarpeet eivät sote-uudistuksessa alentuneet läheskään samalla volyymilla kuin käyttömenot, ja investointitarve kunnissa onkin edelleen suuri. Tarvetta on niin peruskorjauksiin kuin elinvoiman kasvattamiseen liittyviin investointeihin. Niukkuutta jaettaessa optimaalisen suhteen löytäminen elinvoima- ja peruskorjausinvestointien välillä ei ole helppoa, mutta sitä pitäisi aktiivisesti etsiä. Tulevaisuus ei odota. Ja sen minkä taakseen jättää, edestään löytää – peruskorjausten kohdalla entistä isompana. Viivyttely kasvattaa kustannuksia.

Talouden näkymää kannattaakin rakentaa tietoon pohjautuen yli vaalikausien. Investoinnit eivät ole nyt eivätkä tulevaisuudessa mahdollisia ilman hyvää vuosikatetta ja tasapainossa olevaa käyttötaloutta. Esimerkiksi Kuopion kaupunki piirsi tulevaisuuden näkymää tytäryhtiömme Inspiran neuvonantopalveluiden avulla. Nyt kaupunki etsii sopeuttamismahdollisuuksia laajasti, jotta talous olisi tasapainossa tulevaisuudessakin.

Vuosia kestäneen kriisitunnelin päässä on onneksi näkyvissä myös valoa. Vihreä siirtymä luo kunnille mahdollisuuksia sekä tuo investointeja ja työtä myös harvemmin asutuille alueille. Lapin kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan Pohjois-Suomen investointipotentiaali yltää 43 miljardiin euroon. Suurin osa potentiaalista liittyy vihreään siirtymään. Monet kunnat ovat jo voineet tuulivoimasta saamiensa tulojen ansiosta alentaa veroprosenttejaan tuntuvasti. Osa voisi periaatteessa lopettaa kuntaveron keräämisen kokonaan.  Lisäksi Nato-jäsenyys tuo Suomeen vakautta myös investointiympäristönä.

Julkisen sektorin alijäämää ei paikata yhden sektorin optimoinnilla. Toimintaa ja sen tehokkuutta pitäisi tarkastella kokonaisuutena – kuka tuottaa mitäkin palveluja, miten niitä tuotetaan, ja minkälaisella hallinnollisella mallilla asioita edistetään. Voivottelun ja jupinan sijaan on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja kestävän kasvun luomiseksi. Siihen vaaditaan yhteistyötä ja rohkeita panostuksia tulevaan.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja