Vuoden 2023 lopulla nähtiin poikkeuksellisen suuria markkinaliikkeitä. Marras–joulukuun aikana 12 kuukauden euribor-korko laski noin 4,2 prosentin tasolta 3,5 prosentin tuntumaan ja pitkät korot alenivat jopa yli prosenttiyksiköllä. Korkotason lasku käänsi samalla osakemarkkinat selvään nousuun.
– Markkinakäänteen keskeisin selitys oli loppuvuoden odotuksia paremmissa inflaatioluvuissa. Euroalueen inflaatiopaine vaimeni ennakoitua nopeammin, minkä vuoksi odotukset EKP:n tulevista koronlaskuista selvästi voimistuivat, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Vuosi 2024 on kuitenkin käynnistynyt erisuuntaisissa merkeissä.
– Loppuvuoden jyrkän pudotuksen jälkeen korot ovat jälleen olleet nousussa. Euroalueen suhdanneodotus on hieman kohentunut, minkä ansiosta EKP:llä ei välttämättä ole koronlaskujen kanssa aivan niin kiire kuin vielä muutama viikko sitten arveltiin. Myös inflaationäkymään liittyy edelleen monia riskejä, vaikka viime kuukausien kehitys onkin ollut rohkaisevaa.
Alkuvuoden pienen rekyylin jälkeenkin markkinat ennakoivat edelleen EKP:n laskevan ohjauskorkoa vuoden 2024 aikana noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Nämä odotukset vaikuttavat Vesalan mukaan ylimitoitetuilta – markkinakorkojen nousupaine voi lähitulevaisuudessa yhä jatkua.
Geopolitiikka voi mullistaa talouden ennusteet
Yksi keskeinen talouden riskitekijä liittyy geopolitiikan uhkakuviin.
– Vuosi 2024 on historiallisen vilkas vaalivuosi ja sisäpoliittinen kilvoittelu saattaa koventaa retoriikkaa myös kansainvälisillä areenoilla. Protektionismi ja valtiokapitalismi ovat jo jonkin aikaa olleet globaalisti nousevia trendejä. Geopolitiikan jännitteet voivat johtaa talouden ”riskiketjuun”, jossa erilaiset kauppasuhteiden, energiahuollon ja toimitusketjujen häiriöt voimistavat jälleen kustannusten nousua ja samalla hidastavat kauan odotettua käännettä keskuspankkien korkopolitiikassa, Vesala sanoo.
Koko maailmantalouden näkökulmasta alkaneen vuoden kiinnostavin kysymys on, kykeneekö Yhdysvallat yhä välttämään taloustaantuman.
– Taantuma olisi erityisen huono uutinen USA:n osakemarkkinoille, joiden korkeat arvostuskertoimet hinnoittelevat varsin optimistista suhdannenäkymää. Yhdysvaltain taloudessa ei toistaiseksi ole viitteitä merkittävästä suhdannestressistä, vaikka korkojen nousu onkin oleellisesti vaikeuttanut velkaisimpien taloudenpitäjien tilannetta.
Suomen taantuma lienee saavuttanut pohjansa; murheenkryyninä velkasuhteen heikkeneminen
Viime vuoden loppua kohden Suomen talouden bkt-ennusteita heikennettiin jonkin verran. Korkotason ja kustannusten nousu käänsivät kotimaiset kysyntätekijät laaja-alaisesti laskuun vuoden 2023 jälkipuoliskolla ja kansainvälisen suhdanteen heikkous synkensi viennin näkymiä.
– Aivan viimeaikaiset suhdannebarometrit onneksi viittaavat Suomenkin talousnäkymän olevan asteittain vakautumassa eikä taantuma näytä enää syvenevän. Rakennusalan lama ja sen mahdolliset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille ovat kuitenkin edelleen merkittävä yleistaloudellinen suhdanneriski, Timo Vesala sanoo.
Kokonaistuotannon heikko lähtötaso pitää vuoden 2024 bkt-kasvun nollassa tai lievästi negatiivisena, vaikka vuoden edetessä aktiviteetin odotetaankin jo piristyvän.
Vuoden 2025 näkymä on selvästi valoisampi ja kasvu vauhdittuu parin prosentin tuntumaan.
Hallituksen ponnisteluista huolimatta julkisen talouden tasapainottuminen ei ole vielä kunnolla käynnistynyt, vaan makrotalouden heikkouden vuoksi julkisen velkasuhteen odotettu kehitysura on edelleen heikentynyt. Valtiovarainministeriöin tuoreimman painelaskelman mukaan Suomen velkasuhde ylittää 80 prosentin tason jo vuonna 2025.