– Yhdysvalloissa bkt-kasvu on jopa kiihtynyt, osittain elvyttävän finanssipolitiikan tukemana. Euroaluekaan ei ole vielä vajonnut selvään taantumaan, vaikka Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama sokki, energiakriisi, korkea inflaatio ja Euroopan keskuspankin historiallisen rajut koronnostot ovat heikentäneet yritysten ja kuluttajien luottamusta, ostovoimaa sekä investointikykyä, kommentoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön marraskuun markkinakatsauksessa.
Silti Vesalan mukaan on liian aikaista päätellä, että rahapolitiikan voimakkaalla kiristämisellä ei olisi ollut tehoa.
– Talouden käänteiden ennakointia on vaikeuttanut vaikutusten eritahtinen välittyminen tuotannon eri sektoreille. Rakentamisessa ja teollisuudessa nousevat korot käänsivät suhdannenäkymän alamäkeen jo viime vuonna. Sen sijaan palvelualat, jotka tuovat valtaosan bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, olivat vielä vuoden alkupuoliskolla hyvässä vedossa ja ovat kääntyneet vasta aivan viime kuukausina alavireisempään suuntaan.
Epävarmuus leimaa talousvuotta 2024
Vuosi 2024 käynnistyy hyvin epävarmoissa merkeissä, Vesala toteaa. Kasvun lähteitä ei juuri ole näköpiirissä ja finanssipolitiikkakin alkaa kiristyä, kun valtioilla on paineita suitsia velanottoa.
– On ilmeinen riski, että talousennusteita, jotka ovat edelleen suhteellisen optimistisia, joudutaan talven aikana tarkistamaan heikompaan suuntaan, Vesala sanoo.
Talouden jäähtyminen vaimentaa myös hintapaineita. Inflaatio voikin euroalueella painua jo ensi kesään mennessä lähelle keskuspankin kahden prosentin tavoitetta.
Inflaatiokehitys ei silti välttämättä ole suoraviivaista.
– Inflaation viimeaikaista nopeaa hidastumista on osaltaan selittänyt suosiollinen vertailujakso. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tämä niin sanottu base effect kääntyy toisen suuntaiseksi ja inflaatio saattaa väliaikaisesti jopa kiihtyä, Vesala sanoo.
Aloittaako EKP ohjauskorkojen laskut kesällä 2024?
Inflaatioon liittyvän epävarmuuden vuoksi Euroopan keskuspankki ei vielä halua vahvistaa markkinoiden koronlaskuodotuksia, jotta rahapolitiikan liikkeitä ennakoivat markkinakorot eivät laskisi liian paljon liian aikaisin ja siten vaarantaisi inflaatiotavoitteen toteutumista.
– EKP:n haukkamainen retoriikka ei silti tarkoita, etteikö rahapolitiikka voisi alkaa ensi vuonna selvästi keventyä. Suhdannekäänne on sen verran selväpiirteinen, että korkohuippu lienee nyt ohitettu ja ohjauskorkojen asteittaiset laskut voisivat alkaa vuoden 2024 puolivälin tietämillä, Vesala arvioi.
Suomelle luvassa vaikeat lähikuukaudet: riski suhdannekuopan syvenemisestä kasvaa
Suomen talouden suhdannetilanne on syksyn aikana edelleen heikentynyt, todetaan Kuntarahoituksen markkinakatsauksessa.
– Kustannustason ja korkojen nousu on kurittanut erityisesti rakennusalaa, mutta vientiteollisuuskin kärsii heikosta kysynnästä. Myös kuluttajien luottamus on alkanut uudelleen heikentyä, vaikkei se kovin häävillä tasolla ole missään vaiheessa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen ollutkaan, Timo Vesala sanoo.
Vesalan mukaan taantuma todennäköisesti alkoi Suomessa kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ja talvesta on tulossa taloudessa vaikea.
– Hyvässä lykyssä teollisuuden ja rakentamisen pohjakosketus ohitetaan lähikuukausina ja palveluissa selvitään hetkellisellä suvantovaiheella. Tällöin työllisyydessä tuskin ehtisi tapahtua merkittävää heikkenemistä ja matalasuhdanne jäisi lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Riskit ennakoitua syvemmästä ja pidemmästä suhdannekuopasta ovat kuitenkin valitettavasti kasvaneet.