Suomalaiskunnat ovat onnistuneet vaikeassa tehtävässä. Niiden talous on vahvistunut, vaikka kasvu on ollut hidasta. Vetoapua on saatu Euroopan isoista ”Euroopan on hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä jenkkitalouden veturi ei välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousuun.” talouksista, joiden hyvä vire on vetänyt myös Suomen taloutta nousuun.
Euroopan onkin hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kyseenalaistanut Donald Trumpin hallituksen kasvuennusteita ja varoittanut, ettei jenkkitalouden veturi välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousujohteiseen kehitykseen.
Samaan aikaan yhteiskunnallinen kuohunta jatkuu. Terroriteko järkytti Suomeakin elokuussa, ja lähialueilla on paljon jännitteitä. Suurvaltapolitiikan kiristyminen lisää entisestään maailmanpolitiikan sähköisyyttä.
Pääomamarkkinoilla on jo totuttu nykyisin vallitseviin epävarmoihin oloihin, mutta tulevaisuuden reaktioita on vaikea arvioida, kun reaalipolitiikan kiemuroitakaan on vaikea ennustaa. Mihin Trumpin holtittomat lausunnot vielä johtavat? Saako Iso-Britannian heikko konservatiivihallitus pidettyä Brexit-kaaoksen hallinnassa?
Etelä-Euroopan rahoitusmarkkinoilla muhii edelleen mahdollinen kriisi. Kesäkuussa espanjalainen kriisipankki Banco Popular pelastui kaatumiselta, kun Santander osti sen yhdellä eurolla. Italiassa kahden konkurssin partaalla horjuneen pankin terveet osat siirrettiin Intesa Sanpaololle, samaan hyväksi havaittuun euron kauppahintaan. Kaikesta pankkiregulaatiosta huolimatta laskun järjestelystä saavat kantaakseen osakkeenomistajat ja valtio: pankin velkakirjoihin sijoittaneet sen sijaan selvisivät operaatiosta ehjin nahoin. Se jää nähtäväksi, onko järjestely EU:n perussopimusten mukainen.
Markkinoiden tilasta kertoo paljon myös se, että taloutensa romahduttanut Kreikka on palaamassa kansainvälisille lainamarkkinoille, vaikka maan kriisi on edelleen ratkaisematta. Markkinoilla on nyt paljon likviditeettiä, ja siksi tilaa on myös riskialttiimmille kohteille.
Kysytympiä ovat kuitenkin vakaat sijoituskohteet, joihin suomalainen kuntasektorikin kuuluu. Kun likviditeettiä on paljon, kilpailu sijoittajista vaatii liikkeeseenlaskijoilta entistä enemmän taktista osaamista. Ajoitus ja kilpailijoiden suunnitelmien ennakointi ovat aivan keskeisiä tekijöitä liikkeeseenlaskujen onnistumisessa.
Kuntarahoituksesta kiinnostuneet kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneita myös muista vastaavantyylisistä liikkeeseenlaskijoista – esimerkiksi pohjoismaisista kuntarahoittajista, alankomaalaisesta vesipankista NWB:stä tai saksalaisesta kehityspankki KfW:stä. Epävarmuus markkinoilla tarkoittaa sitä, että Kuntarahoituksen on oltava valmis tekemään liikkeeseenlaskuja heti kun olosuhteet ovat otolliset. Kun on oikea hetki, ikkuna on vallattava ennen kuin joku muu verrokkiryhmästämme tekee sen.
Kuntarahoitus on laskenut tänä vuonna liikkeeseen jo kolme erittäin onnistunutta viitelainaa. Viimeisimmän, heinäkuussa liikkeeseen lasketun miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan Global Capital valitsi viikon parhaaksi diiliksi. Laina ylimerkittiin niin nopeasti, että pystyimme tiukentamaan sen hintaa enemmän kuin koskaan ennen historiamme aikana. Hinta on edelleen tiukentunut jälkimarkkinoilla, joten myös sijoittajat voivat olla sijoitukseensa tyytyväisiä.
Meille Kuntarahoituksessa onnistunut varainhankinta ei ole vain oman toiminnan tehokkuutta, vaan sillä on suurempi merkitys. Jokainen varainhankinnan hinnoittelussa säästynyt korkopiste näkyy asiakkaillemme edullisempana lainarahan hintana.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja.