Kuntarahoituksen Talous&asuminen-tapahtuma toi yhteen talouden ja asuntorakentamisen asiantuntijat keskustelemaan asuntorakentamisen näkymistä. Miltä näyttää valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuus?
26.11. järjestetyn verkkotapahtuman juonsi Kuntarahoituksen senior analyytikko Mika Korhonen. Asuntotoimijoiden näkökulmaa keskusteluun toivat Matti Tarhio, Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoasin toimitusjohtaja, ja Sivakka Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hätälä. Toimitusjohtajat Esa Kallio Kuntarahoituksesta ja Minna Karhunen Kuntaliitosta kommentoivat aihetta kuntien ja talouden näkökulmasta.
Rakentaminen tuo työtä ja tukee talouskasvua
Asuntorakentaminen on alhaisimmalla tasollaan sitten 1990-luvun laman. Viime vuonna aloitetusta noin 18 000 asunnosta miltei puolet oli valtion tukemaa tuotantoa. Kuntarahoituksen Kallio kuvasi rakentamisen tilannetta kammottavaksi.
– Asuntorakentaminen on työvoimavaltaista alaa: rakentamiseen liittyy laajasti muita palveluita ja liiketoimintoja. Nyt kaivataan positiivista työllisyyskehitystä ja talouskasvua, mutta asuntorakentamisen tilanne ei ainakaan tätä tue, hän totesi.
Sen sijaan, että valtion tukema asuntotuotanto nähdään rasitteena taloudelle, tulisi ymmärtää sen positiiviset kerrannaisvaikutukset, Hoasin Matti Tarhio muistutti. Muuttaessaan ihminen tekee myös hankintoja, jotka ruokkivat taloutta: siitä hyötyvät monet toimijat huonekaluteollisuudesta rauta- ja puutarhakauppoihin.
– Rakentamisesta on puhuttu viime aikoina enemmän kulueränä, vaikka se on myös tulolähde valtiolle. 1990-luvun lamassa tajuttiin sen työllisyysvaikutus. Kun silloin saatiin rakentamisen pyörät rullaamaan, se toi Suomen talouteenkin hyvän piristysruiskeen, sanoi Tarhio.
Kun korkotukivaltuuksia leikataan, riittääkö kohtuuhintaisia koteja?
Valtion tukemalla asuntotuotannolla on ollut Suomessa suhdanteita tasaava vaikutus. Siihen on voitu panostaa, kun rakennusalalla ja taloudella menee heikosti. Nyt valtio leikkaa asuntotoimijoille myönnettäviä korkotukivaltuuksia merkittävästi: tänä vuonna ne ovat noin 1,75 miljardia, mutta 2027 ne laskevat 500 miljoonaan.
– Valtion rahoittama ja tukema asuntotuotanto on toiminut suhdannepuskurina. Tämä on kaikkein huonoin mahdollinen aika leikata korkotukivaltuuksia, kun kaikki heikot vaikutukset kertaantuvat tässä uudistuksessa, Kuntaliiton Karhunen muistutti.
Korkotukivaltuuksien voimakkaiden leikkausten tuomat säästöt valtiontaloudelle ovat paljon pienemmät, kuin yleensä luullaan – vain joitakin kymmeniä miljoonia.
– Jos korkotukivaltuuksia leikataan 700 miljoonaa, helposti kuvitellaan, että valtio säästää 700 miljoonaa. Siitähän ei ole kysymys. Lainaa pystytään ottamaan 700 miljoonaa vähemmän, ja riippuen korkokustannuksista, siitä saattaa joitain miljoonia tulla valtiolle korkokustannuksia tulevaisuudessa, Kallio sanoi.
Korkotukivaltuuksia myönnetään myös peruskorjauksiin, joiden tarve on lähivuosina vain lisääntymässä.
– Peruskorjaustarve on nousemassa eksponentiaalisesti, koska ara-tuotantoa nostettiin 90-luvulla ja nämä asunnot ovat tulossa peruskorjausikään. Tulee vielä suuri vääntö siitä, priorisoidaanko uudistuotantoa vai pidetäänkö olemassa olevaa asuntokantaa kunnossa, arvioi Hätälä.
Asumisen tilanne heijastuu lopulta myös monille muille aloille, kuten Matti Tarhio muistutti. Työpaikkaa on hankala ottaa vastaan, jos työn lähellä ei ole varaa asua.
– Kun korkotukilainoitus vedetään alas, meillä alkaa pahimmassa tapauksessa kanta pienentyä ja tarjonta vähetä. Jos ei pidetä asuntotarjonnasta huolta, tulee myös vaikeuksia saada työvoimaa.
Uudisasuntojen tarve voi lisääntyä äkisti – ja silloin on jo myöhäistä reagoida
Jos rakentaminen hiipuu olemattomiin, uhkana on myös rakennusalan osaavan työvoiman kaikkoaminen. Vaikutukset olisivat erityisen voimakkaat pääkaupunkiseudulla, jossa peräti 37 prosenttia rakennussektorin työvoimasta on kansainvälistä.
– Jos lama pitkittyy, menetämme rakennusalalta työvoimaa. Ihmiset eivät voi olla vuosikausia odottamassa, että suhdanne kääntyy, Hätälä muistutti.
Kallio muistuttaa, että maassa tapahtuu jatkuvasti sisäistä muuttoliikettä ja kasvukeskuksiin tarvitaan enemmän kohtuuhintaisia koteja, jotta asumisen hinta ei kipua liian kalliiksi.
– Jossain vaiheessa taas painetaan kaasua, kun suhdanne ja kustannustaso on korkealla ja ei saada urakoitsijoita. Tämän pystyisi korjaamaan, hän totesi.
Asuntohankkeet ovat pitkäjänteisiä projekteja. Niitä suunnitellaan vuosikymmeniä etukäteen, ja asuntotoimijoiden pitäisi kyetä rakentamaan ennakoivasti tulevien vuosien tarpeisiin. Vaikka vuokra-asuntoja olisi nyt tyhjillään, pula voi muodostua muutaman vuoden päästä huutavaksi, jos rakentaminen tyssää nyt.
Karhunen peräänkuuluttaakin Suomeen johdonmukaista asuntopolitiikkaa.
– Asuntopolitiikalta puuttuu visio siitä, mitä tavoitellaan. Tarvitaan ennustettavuutta ja linja, joka pitää, hän painottaa.
Katso koko tallenne YouTube-kanavaltamme tai alta: