Kunta-alan pääekonomistit kokoontuivat 3.6. analysoimaan julkisen talouden näkymiä. Keskustelu soljui Suomen heikkenevästä koulutustasosta aina datakeskuksiin ja maailmanpolitiikan tuuliin.
Ensimmäinen Kuntapääekonomistien kyselytunti keräsi yhteen kuntaperheen pääekonomistit: Kuntarahoituksen Timo Vesalan, Kuntaliiton Minna Punakallion, Kevan Joonas Rahkolan ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Juho Ruskoahon. Nelikko keskusteli kuntatalouden tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä kesän 2025 kynnyksellä.
Tummia pilviä maailmantaloudessa, mutta myös Suomessa
Maailmantaloutta ovat järkyttäneet 2020-luvulla useat ulkoiset shokit: koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja viimeisimpänä Donald Trumpin presidenttikausi. Asiantuntijoita huolestutti maailmankaupan fragmentoituminen eli hajautuminen esimerkiksi Aasian, Euroopan ja Yhdysvaltojen johtamiin blokkeihin.
– Jos maailmantaloutta ohjaillaan kauppasodilla ja tulleilla, voidaan siirtyä maailmaan, jossa sopeutumistarvetta on aika paljon. Tämä on uhka Suomen kaltaisille pienille avotalouksille, joille ulkomaankaupan merkitys on suuri, Kuntarahoituksen Timo Vesala kuvaili.
Taloudessa tulevaisuudennäkymät ovat nyt heikot niin kunnilla kuin kansantaloudella.
– Verotuloja vähentävät päätökset ovat iso riski ja haastavat kuntien ja hyvinvointialueiden palveluvalikoimaa. Sopeutustoimia pitää tehdä jo nyt, Kuntaliiton Minna Punakallio totesi.
Kuntien uusi vastuu työvoimapalveluissa tuli kriittisellä hetkellä
Kunnat saivat alkuvuodesta työvoimapalvelut hoidettavakseen hankalassa hetkessä. Uudistuksen myötä työllisyys on kunnille aiempaa tärkeämpi teema.
– Se ei vaikuta pelkästään verotulojen kautta, vaan TE-uudistuksen myötä kunnat myös kantavat enemmän kustannuksia työttömyyden hoidosta. Huonoina suhdanneaikoina tarvitaan enemmän puskureita, että selvitään verotulojen pienemisestä ja kulujen kasvusta, muistutti Juho Ruskoaho.
Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa ja työllisyyden käännettä on saatu odottaa jo vuosia. Nyt pääekonomistien mukaan on nähtävissä positiivisia signaaleja, kuten työllisten kokonaismäärän pientä nousua. Työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin yleensä viimeisenä, minkä vuoksi työttömyyden vähenemistä saatetaan nähdä vasta ensi vuonna.
– Vetoan kuntiin, että työttömyyden hoito pitää ottaa omiin käsiin ja ottaa siinä johtajuutta. Ei pelkästään noudattamalla lakipykäliä, vaan pistämällä panoksia siihen, että toiminta on vaikuttavaa, Punakallio sanoi.
Kunnat tukevat kasvua ja kilpailukykyä tarjoamalla laadukkaan peruskoulutuksen
Kun puhe kääntyi Suomen kilpailukykyyn, panelistit nimesivät merkittäväksi haasteeksi osaamistason laskun.
– Reilu 20 vuotta sitten Suomi oli Euroopan koulutetuin kansakunta. Nyt olemme nuorissa ikäluokissa alle OECD:n keskitason, jos mitataan korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta. Suomen kaltaisessa, osaamiseen perustuvassa taloudessa tämä on hyvin huolestuttava ilmiö, Joonas Rahkola kuvaili.
Pääekonomistit olivat yksimielisiä siitä, että kunnilla on ratkaiseva rooli talouskasvussa. Tuottavuuden kasvu vaatii kansakunnan osaamistason nostoa, joka lähtee laadukkaasta ja yhdenvertaisesta peruskoulutuksesta – eli kuntien palveluista.
– Parasta, mitä julkinen valta voi tehdä, on laittaa pidemmän aikavälin kasvun edellytykset kuntoon. Se lähtee osaamisesta Suomen kaltaisessa taloudessa. Hyvää kasvupolitiikkaa on se, että kunnat hoitavat perustehtävänsä mahdollisimman hyvin, tiivisti Joonas Rahkola.
Talouskasvu ei lähde datakeskuksista, vaan niihin yhdistetystä toiminnasta
Monet kunnat houkuttelevat puoleensa nyt datakeskuksia ulkomailta asti. Minna Punakallio muistutti, että pelkkä seiniin investoiminen ei tuota talouskasvua, vaan tuottavuus syntyy siitä, että datakeskuksiin yhdistetään tutkimustoimintaa ja kouluyhteistyötä.
Erilaiset osaamisklusterit ovat Timo Vesalan mukaan hyvä esimerkki kuntien tekemästä työstä talouskasvun eteen.
– Kasvuyhtiösektorilla yliopistokaupunkeihin syntyy yhä enemmän tiettyyn erityisalaan keskittyviä osaamisklustereita, joissa yhdistyvät tutkimuslaitokset, kunnan toimijat ja yritykset. Tämä on esimerkki tulevaisuuden bisnesmalleja tukevasta toiminnasta, Vesala kertoi.
KT:n Juho Ruskoaho toivoi, että talouskeskusteluun saataisiin myös positiivisempaa pohjavirettä, vaikka myönsikin pääekonomistien olevan usein huolipuheen mestareita.
– Talous on myös psykologiaa. Kun koko ajan kiinnitetään huomiota siihen, mikä on huonosti, se kapeuttaa näkökulmamme näkemään vain ongelmia. Jotta päästään eteenpäin, jotain täytyy pystyä rohkeasti muuttamaan, Ruskoaho huomautti.