Vuoden viimeinen Talous&kunnat-tapahtuma käänsi katseensa kuntatalouden uuteen suuntaan. Vaikka sote-kiinteistöjen tulevaisuus ja kuntien muuttuvat tehtävät haastavat taloutta, asiantuntijavieraat korostivat eteenpäin katsomisen ja tulevaisuuteen investoinnin tärkeyttä.
Kaupunginjohtajat Johanna Luukkonen Hyvinkäältä ja Timo Koivisto Jyväskylästä avasivat lukujen kautta kaupunkiensa taloustilannetta. Niin Hyvinkää kuin Jyväskylä ovat tasapainottaneet taloutta voimakkaasti viime aikoina.
– Lähdimme hakemaan sitä, mitä tarkoittaa 8,5 miljoonaa Hyvinkään kokoiselle kaupungille. Se tarkoittaa, että kaikkiin asioihin, jotka eivät ole lakisääteisiä – ja lakisääteisiinkin – kosketaan, kuvaili Luukkonen.
Etenkin infrastruktuuriin liittyvistä ratkaisuista ja sivistystoimesta on täytynyt nipistää Hyvinkäällä. Koivisto kuvasi Jyväskylän olevan samankaltaisessa tilanteessa:
– Vuoden 2022 lopussa arvioimme, että kaupungin taloudessa on 15–20 miljoonan rakenteellinen epätasapaino. Kun sote-luvut alkoivat selkiytyä, kävi ilmi, että summa onkin 50–60 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi monen kunnan olevan vastaavien säästöpaineiden alla. Hän muistutti, että kunnat ja niiden talousvaikeuksien syyt ovat erilaisia.
– Kuntasektorin yleiskuva on, että ollaan menossa kohti huonompia aikoja. Vuodesta 2024 eteenpäin tulot ja menot ovat epätasapainossa ja erityisesti investointeja on vaikea enää rahoittaa, eli on otettava lisää velkaa, Karhunen kertoi.
Investointeja tarvitaan vaikeinakin vuosina
Kunnat ovat uuden edessä, kun vuoden alusta TE-palveluiden järjestäminen siirtyy niiden vastuulle. Samaan aikaan moni kunta painii nousseiden korkojen ja kustannusten kanssa. Keskustelijat painottivat, että taloudellisten vaikeuksien keskellä tulevaisuudenuskoa ei saa hukata.
– Jos keskitytään vain rahan ulosvirtaukseen ja sen minimointiin, unohdetaan pitkällä aikavälillä paljon tärkeämpi asia: miten turvaamme sen, että rahaa myös virtaa sisälle. Vaikka puhumme täällä kunnista, siihen vaikuttaa se, miten onnistumme koko Suomessa tässä tehtävässä, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio huomioi.
Johanna Luukkonen korosti Hyvinkään olevan yritystoiminnan kannalta kasvava kaupunki, minkä vuoksi investointeja on tehtävä. Hän soisi kuntakentällä keskustelun keskittyvän enemmän siihen, mihin tulee investoida tulovirran luomiseksi. Jyväskylässä oltiin samalla linjalla.
– Kuntien perustehtävät ovat asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja alueen elinvoiman parantaminen. Haluamme olla vetovoimainen kasvukaupunki jatkossakin. Jos jatkuvasti viestii siitä, että nyt pitää leikata ja säästää, se lyö näitä kahta tavoitetta korville, Timo Koivisto painotti.
Sote-kiinteistöt uhkaavat jäädä tiukilla olevien kuntien kontolle
Keskustelijat peräänkuuluttivat strategista lähestymistä kiinteistöomistuksiin.
– Kunnan tehtävä ei ole omistaa kiinteistöjä, vaan antaa kuntalaisille palveluita. On järkevää pohtia, milloin kiinteistö omistetaan ja milloin ollaan vuokralla. Tällä hetkellä jokainen kunta miettii sitä, Luukkonen kommentoi.
– Teimme Jyväskylässä vuosien 2018–2019 tienoilla kiinteistöstrategian, jossa linjattiin, että omistamme lähtökohtaisesti vain sellaisia kiinteistöjä, jotka palvelevat meidän omaa palvelutoimintaamme. Luovuimme tietysti sote-kiinteistöistä – ei ole mitään järkeä, että kunnat ryhtyvät vuokraisänniksi hyvinvointialueille, lisäsi Koivisto.
Kunnat toimivat hyvinvointialueiden vuokranantajina vielä ainakin vuoden 2025 ajan, mutta sote-kiinteistöjen tulevaisuus herättää paljon kysymyksiä. Kuntaliiton Karhunen arvioi, että siirtymäajan jälkeen jopa 30–50 prosenttia tiloista jää tyhjilleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat menettävät noin 200 miljoonan vuosittaiset vuokratulot kiinteistöistä, joista ei helpolla hankkiuduta eroon. Karhunen korosti tämän olevan kansallinen kysymys, jonka kanssa ei saisi kuntia jättää yksin.
– Lisäksi ongelma tulee siitä, että tämä jakautuu kauhean epätasaisesti. Valitettavasti se 200 miljoonaa kohdistuu pääsääntöisesti niille, joiden tilanne on jo aika tukala, summasi Esa Kallio.
Korkokustannusten nousu tuntuu kunnissa
Kuntien talouteen vaikuttavat markkinakorkojen lisäksi marginaalitasot. Marginaaleissa on nousupaineita, ja velkakirjojen riskipreemiot ovat nousseet vuoden alusta.
– Keskuspankit lopettivat likviditeettibuustin ja samanaikaisesti parin viime vuoden aikana julkisen sektorin rahoitustarve on kasvanut voimakkaasti vihreän siirtymän, puolustusmenojen ja valtiontalouden suurten alijäämien myötä. Tämä on johtanut siihen, että valtion papereissa kysyntä ja tarjonta ovat toisin päin täysin epätasapainossa. Riskilisät ovat nousseet voimakkaasti, Kuntarahoituksen Kallio taustoitti.
Kallio suositti kuntia myös tarkastelemaan pitkien ja lyhyiden korkojen eroa.
– Korko-odotuksiakin enemmän suosittelisin miettimään absoluuttista korkotasoa: missä se on ollut historiallisesti ja voinko elää tuolla. Jos vastaus on kyllä, niin kiinnittää siihen. Nyt on paljon kysymysmerkkejä ja jos jotain saa kiinnitettyä järkevällä tasolla ja saatua siten kiinnekohtaa, se kannattaa tehdä.
VOS-lykkäys on uhka ja mahdollisuus: odotus maksaa, mutta antaa aikaa laajempaan valmisteluun
Kuntien valtionosuusuudistuksen oli määrä astua voimaan vuoden 2026 alussa, mutta se lykkääntyy vuodella. Uudistus koskee vain noin 10 prosenttia koko kuntakentän kokonaismenoista, mutta koko kuntien rahoitusjärjestelmä kaipaisi Kuntaliiton Karhusen mukaan laajempaakin muutosta.
– Tämä pitäisi arvioida kokonaisuudessaan: valtionosuuksien lisäksi valtion avut ja avustukset, joita on todella paljon esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimen puolella, verotuksen ja erilaisten vähennysten vaikutukset, Karhunen listaa.
Karhunen muistutti myös, ettei valtionosuuksia saa investointeihin. Palveluiden valtionosuuksien on oltava riittävät, jotta investointeihin jää rahaa.
Uudistuksen lykkääntyminen ei ole vain huono asia: aikaa voidaan käyttää huolellisempaan valmisteluun ja lisäelementtien huomioimiseen. Toisaalta viivästys maksaa kunnille, Jyväskylän Timo Koivisto huomioi.
– Toivomme, että uudistuksessa valtionosuusjärjestelmää muutettaisiin vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä, joihin ei kuulu enää sote. Sote-siirtoerät ovat keskeinen syy suurten kaupunkien, muun muassa meidän, talousahdinkoon. Meille tämä viivästys maksaa parikymmentä miljoonaa euroa, tiivisti Koivisto.
Kuntavaaleihin alle puoli vuotta – mikä nousee keskiöön?
Jokainen asiantuntijoista nimesi teeman, jonka toivoisi nousevan keskusteluun kuntavaalien alla.
– Nuorten äänen pitäisi kuulua paljon enemmän – heidät pitäisi ottaa vahvemmin tulevaisuuden tekemiseen. Kun lasten määrä vähenee, pitäisi saada entistä hyvinvoivempia nuoria tulevaisuuden tekijöiksi, korosti Johanna Luukkonen.
– Olisi tärkeää puhua asioista, joita kunnat oikeasti nykyään hoitavat. Se on haastavaa, kun samaan aikaan on hyvinvointialuevaalit. Me hoidamme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ehkä oleellisimman osuuden, eli lasten koulutuksen ja kasvattamisen yhteiskuntaan, Timo Koivisto totesi.
– Kuntaliitossa teemme historian suurimman kuntavaalikampanjan, koska pelkäämme, että nämä teemat jäävät valtakunnallisessa keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhusten hoitoon pääsemisen jalkoihin. Slogan tulee olemaan ”Onneksi on kunnat”. Lisäksi elinvoimainvestoinnit: olen haastanut yritysjohtajia ja teollisia investointeja tekeviä siitä, että pääministerin lisäksi niistä pitäisi puhua kunnan kanssa, muistutti Minna Karhunen.
– Ymmärrettävästi olemme olleet negatiivisessa mustassa koko ajan, mutta näissä vaaleissa pitäisi katsoa eteenpäin. Millä varmistamme, että Suomessa kannattaa toimia ja elää? Esa Kallio ehdotti.
Katso tapahtuman tallenne:
Kuntarahoituksen Talous&kunnat-tapahtumat jatkuvat taas ensi vuonna.