Kaikki ajankohtaiset

Tapahtumat

|

Kestävyysvaatimukset rakentamisessa – mikä yhdistää edelläkävijäkuntia?

Panelistit tapahtumastudiossa.

Syksyn ensimmäinen Talous&kunnat-verkkotapahtuma johdatteli katsojansa kestävien investointien suunnitteluun. Asiantuntijat keskustelivat siitä, kuinka vähentää rakentamisen päästöjä ja mitä hyviä käytäntöjä kunnianhimoiset organisaatiot ja kunnat ovat kehittäneet ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Yhteistyöllä edelläkävijäksi – Turku tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä

Turku on paitsi Suomen, myös Euroopan mittakaavassa kunnianhimoinen ilmastotoimija. Kaupunki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, mikä on kuusi vuotta tiukempi tavoite kuin Suomen valtiolla. Turku tekee myös laajaa kansainvälistä työtä tavoitteidensa edistämiseksi ja on valittu mukaan EU:n sadan hiilineutraalin kaupungin missioon.

Turun kaupungin Elinvoima/Vihreä siirtymä -organisaation projektiasiantuntijat Anna Liedes ja Helmi Loukonen pitivät koko organisaation sitouttamista avaintekijänä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

– Kaupungilla on vahva pormestariston tuki hiilineutraaliustavoitteiden edistämiseen. Ilmastotiimi ja muutkin organisaatiossamme edistävät tavoitteiden toteutumista ja niihin on saatavilla käytännön tukea. Mietimme esimerkiksi yhdessä rakentamisen puolella, millä toimenpiteillä voimme edistää ilmastotavoitteitamme, Loukonen kertoi.

Yhteistyöhenki ulottuu Turussa myös yli kaupunkiorganisaation rajojen.

– Ilmastosuunnitelmamme ja kiertotalouden tiekarttamme vahvuus on siinä, että ne on suunniteltu ja toimeenpannaan sidosryhmäyhteistyönä. Olemme osallistaneet paikallisia yrityksiä ja alueellisia toimijoita jo suunnitteluvaiheessa, kuvasi Liedes.

EU:n kestävyyskriteerit muuttavat kiinteistömarkkinaa

Panelistit arvioivat EU-taksonomian vaikutuksia investointeihin ja rakentamishankkeisiin. Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kuvasi taksonomiaa EU-tasoiseksi luokittelujärjestelmäksi, joka auttaa määrittämään, millaiset sijoitukset ovat kestäviä.

– Taksonomia luo eri markkinaosapuolille yhteisen kielen. Keskeistä on sen kautta saatavat vaikutukset, jotka tulee raportoida. Taksonomiaan kuuluu kuusi osatekijää, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, kiertotalousratkaisut ja biodiversiteetin edistäminen. Osatekijöistä vähintään yhtä tulee edistää. Uudisrakentamisessa keskeisiä ovat tekniset kriteerit, jotka moni meidän vihreän rahoituksen hankkeistamme toteuttaa jo tällä hetkellä, Erkkilä totesi.

Granlundin vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs totesi EU-taksonomian vaikuttaneen kiinteistömarkkinaan monella tavalla.

– Energiatehokkuushankkeita on käynnistynyt nimenomaan taksonomiatavoitteiden takia. Ilmastoriskien arviointi on myös tullut Suomessa sen myötä markkinaan. Isoja kiinteistöportfolioita arvioidaan nykyään ilmastoriskien näkökulmasta, mitä ei käytännössä tehty ennen EU-taksonomiaa. Se on tuonut yhden hyvin selkeän viitekehyksen, jota suuremmat yritykset tavoittelevat, hän kertoi.

Bruce-Hyrkäs muistutti, että EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä yritysten määrä, jotka joutuvat raportoimaan vastuullisuustoimistaan, tulee viisinkertaistumaan. Vastuullisuusodotukset näkyvät myös kiinteistökaupassa: kiinteistönomistajat hakevat portfolioihinsa kohteita, jotka täyttävät EU-taksonomian vaatimukset.

”Eilisen keinoilla ei luoda uutta tänään”

Rakentamisen rooli ilmastotavoitteisiin pääsemisessä on keskeinen. Granlundin Bruce-Hyrkäs totesi, että kunnat voivat vaikuttaa päästöihin tehokkaasti kestävällä rakentamisella ilman, että muutos edes näkyy ihmisten elämänlaadussa tai palvelutasossa.

Kaikki keskustelijat korostivat elinkaariajattelun tärkeyttä kestävässä rakentamisessa. Merkittävät päästövähennykset vaativat rakennuttajilta uudenlaista ajattelutapaa.

– Ei voida ajatella, että rakennetaan hanke niin kuin olisi aina rakennettu. Ei ole amerikantemppuja, että yksittäisillä toimilla hanke tulee vähähiiliseksi. Ketjun jokaisessa vaiheessa pitää pystyä vähentämään päästöjä, huomautti Bruce-Hyrkäs.

Panelistit pohtivat, mikä yhdistää kunnianhimoisia ilmastoratkaisuja tekeviä kuntia ja asuntorakentajia. Anna Liedes ja Tytti Bruce-Hyrkäs korostivat kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista kaikilla organisaation tasoilla. Liedes ja Erkkilä puhuivat myös siilojen purkamisen puolesta: kun kaikki tiimit puhaltavat yhteen hiileen, auttaa se tavoitteisiin pääsemisessä.

Uuden tekeminen vaatii myös rohkeutta kokeilla erilaisia keinoja ja puskea kumppaneita eteenpäin.

– Edelläkävijähankkeissa on usein yksi lipunkantaja tai pieni tiimi, jolla palaa sydän asialle ja on halu tehdä asioita uudella tavalla. Se vaatii hyvää johtamista ja kulttuurin, joka sallii myös epäonnistumisia. Eilisen keinoilla on hankala tehdä mitään uutta tänään. Turun kaltaiset esimerkit ovat tärkeitä – ne luovat markkinaa ja tekemisen tapaa, joilta muut voivat oppia omissa hankkeissaan, Rami Erkkilä kiitteli.

Talous&kunnat: Kuntatalouden uusi suunta 19.11.

Kuntatalouden teemoihin keskittyvän Talous&kunnat-tapahtumasarjamme vuoden päätösosassa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kuntarahoituksen toimistusjohtaja Esa Kallio keskustelevat kuntatalouden ajankohtaisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.

Aika: ti 19.11.

Paikka: Verkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täältä

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalin täältä