– Toukokuun alussa USA:n keskuspankki Fedin pääjohtaja joutui toteamaan, ettei edellytyksiä koronlaskuille tällä hetkellä ole. Toisaalta spekulaatiot korkojen mahdollisista lisänostoista ovat myös ennenaikaisia. Fedin viesti markkinoille edelleen on, että seuraava korkoliike on alaspäin – käänne vain todennäköisesti tapahtuu jonkin verran aiempia arvioita myöhemmin, tilannetta taustoittaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Fedin näkemystä tukevat viimeisimmät makrotalouden tunnusluvut, jotka osoittavat talouskasvun ja työmarkkinoiden vedon olevan hiljalleen jäähtymässä myös Yhdysvalloissa.
Ovatko EKP:n pitkään odotetut koronlaskut vaarassa?
Ellei suuria yllätyksiä nähdä, EKP alentaa ensimmäisen kerran ohjauskorkojaan kesäkuussa.
– Euroopassa inflaation hidastuminen on jatkunut kutakuinkin odotusten mukaisesti. Silti USA:n kiharaiseen inflaatiotilanteeseen ja myös euroalueen pohjahintojen sisäiseen dynamiikkaan liittyy yhä niin paljon epävarmuutta, että EKP todennäköisesti joutuu etenemään koronlaskuissa pienin askelin, Vesala sanoo.
Myös suhdanneodotukset ovat alkuvuoden aikana euroalueella piristyneet.
– Vaikka vielä ei voida puhua kovin voimakkaasta kasvun nopeutumisesta, kysyntätekijöiden vahvistuminen voi hidastaa inflaation painumista EKP:n tavoitetasolle ja siten jarruttaa koronlaskuja. Tällä hetkellä näyttää perustellulta odottaa, että EKP laskee tänä vuonna korkoja kolmesti 0,25 prosenttiyksiköllä, jolloin EKP:n talletuskorko olisi vuoden lopussa 3,25 prosentissa. Pidemmän aikavälin näkymä euroalueen riskittömän koron neutraalitasosta on 2,5 prosentin tuntumassa, Vesala arvioi.
Suomen bkt-kasvu saattoi alkuvuonna olla odotuksia ripeämpää, näkymä silti ennallaan
Vaikka laajat poliittiset lakot haittasivat tuotantoa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, alustavat pika-arviot alkuvuoden bkt-kehityksestä ovat olleet yllättävän positiivisia.
– Kuluvan vuoden näkymä ei ole silti oleellisesti kohentunut. Työllisyys näyttäisi kääntyneen alkukeväästä odotettua selvempään laskuun, mikä pitää talousluottamuksen alamaissa. Myöskään asuntokaupassa ei vielä ole nähty oleellista piristymistä.
Teoria talouden elpymisestä kuluttajien vedolla onkin saanut viime aikoina siipeensä.
– Asuntovelallisten koronlaskuodotukset ovat liudentuneet ja työttömyysriskit kasvaneet. Hallituksen uudet sopeutustoimet heikentävät väistämättä myös ostovoiman kasvua, Vesala sanoo.
Kaikesta huolimatta Suomenkin talous alkaa todennäköisesti elpyä jo kuluvan vuoden aikana.
– Maailmantalouden kasvuodotusten vahvistuminen ja korkojen aleneminen tukevat vientiä sekä yritysten investointeja. Rakentaminen puolestaan on jo nyt niin pohjalla, ettei sieltäkään ensi vuonna tule merkittävää negatiivista kasvuvaikutusta. Elpymiseen ei kuitenkaan saada täyttä vipua, jos kulutuskysynnän toipuminen viivästyy.
Suomen julkinen talous hankalassa jamassa: säästöt ovat välttämättömiä, mutta jarruttavat kasvua
Hallitus sopi kevään kehysriihessä merkittävistä uusista sopeutustoimista. Jos hallitusohjelman ja kehysriihen päätökset toteutuvat täysimääräisesti, julkinen talous vahvistuu vaalikauden aikana yhdeksällä miljardilla. Mittavasta sopeutuksesta huolimatta velkasuhde vakautuu hitaasti eikä vielä näillä päätöksillä ole kääntymässä laskuun.
– Suomen tilanne alleviivaa sitä, kuinka hankalaa velkaantumisen taittaminen on ilman riittävää talouskasvua. Sopeutustoimet pienentävät menoja, mutta samalla ne hidastavat kasvua, jolloin vaikutukset alijäämiin ja varsinkin velkasuhteeseen jäävät pieniksi, Timo Vesala sanoo.
– Valitettavasti julkisen talouden ongelmat ehtivät Suomessa kasaantua niin suuriksi, että pidemmälle ajalle jaksotettu pehmeämpi sopeutus yhdistettynä tarpeellisiin, mutta epävarmoihin kasvupanostuksiin olisi sekin ollut riskialtista.
Lisätietoja
Timo Vesala, pääekonomisti
timo.vesala(at)kuntarahoitus.fi
puh. 050 5320 702